Riku Aalto valtuuston kevätkokouksessa: Työelämää ja työmarkkinoita koskevat asiat on valmisteltava ja päätettävä kolmikantaisesti

Teollisuusliiton valtuusto on kokoontunut Helsinkiin kevätkokoukseensa. Valtuuston kokous on viimeinen liittokokouskaudella 2018–2023. Alta voit lukea liiton puheenjohtajan Riku Aallon valtuustopuheen.

Haasteita on riittänyt

Tämä valtuuston kokous on kuluvan liittokokouskauden viimeinen. Siksi haluan aloittaa kiittämällä teitä kaikkia kuluneesta kaudesta. Olette tahoillanne tehneet erinomaista työtä edustaessanne Teollisuusliiton jäseniä. Työnne on ollut tärkeä osatekijä yhteisen liittomme vahvuuden ja elinvoimaisuuden takeena.

Kulunut liittokokouskausi on ollut vuosien saatossa poikkeuksellisen tapahtumarikas. Se hakee vertaistaan ympäröivän maailman, suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tapahtumissa. Vakautta, oikeudenmukaisuutta ja työntekijöiden toimeentuloa edistävälle liikkeelle haasteita on matkan varrella riittänyt.

Teollisuusliitto on luotsannut itsensä näistä myrskyistä ulos entistä vahvempana. Siinä teidän apunne on ollut korvaamatonta. Mieleen tulee vanha sananlasku: ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä”.

Ympäröivä muutos on ollut ennen kaikkea kuluttavaa. Resurssimme ovat aika ajoin olleet äärirajoilla. Siksi kiitos kuuluu myös liiton henkilökunnalle, joka on joustanut ja sopeutunut niin koronaviruksen aiheuttamiin muutoksiin kuin vaikkapa reilun sadan yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemiseen puu- ja metsäpuolella.

Teknologiateollisuudessa turvattiin sopimustoiminnan ja yleissitovuuden jatkuvuus

Paljon muutakin on Teollisuusliiton alkutaipaleella tapahtunut. Sipilän hallituksen aikana rakensimme nopeasti valmiuden poliittisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitus vei läpi heikennyksiä, mutta se maksoi niistä kovan hinnan mielenosoituksina, kriittisenä mediakeskusteluna sekä lopulta kannatuksena.

Teknologiateollisuudessa onnistuimme turvaamaan sopimustoiminnan ja yleissitovuuden jatkuvuuden. Mutta kuinka pitkäksi aikaa? Tämä on kysymys, jonka kanssa painimme tulevinakin työmarkkinakierroksina. Emme enää voi luottaa työnantajan olemassaoloon valtakunnallisena sopijakumppanina, vaan joudumme miettimään myös toisenlaisia tapoja turvata ja kehittää työehtoja. Metsäteollisuus toimii tässä meille tärkeänä oppimisvälineenä.

Maailmanpolitiikka on vaikuttanut myös liiton arkeen

Myös maailmanpolitiikan tapahtumilla on ollut vaikutuksensa liiton arkiseen tekemiseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käynnisti ainakin kolmenlaisia toimia Teollisuusliitossa: solidaarisuustoimia, politiikkatoimia ja työmarkkinatoimia. Liitto nosti keskustoimiston katolle Ukrainan lipun ja lahjoitti merkittävän summan rahaa sodan uhrien auttamiseksi. Lahjoituksiin osallistuivat myös jäsenet ja ammattiosastot. Viime syksynä valmistui myös Hermes-mobiilisovellus, joka auttaa erityisesti ukrainalaisia tuntemaan oikeutensa suomalaisilla työmarkkinoilla.

Esitimme samalla ratkaisuja hintojen nousun vaikutusten rajoittamiseksi. Teollisuusliiton ratkaisut liittyivät energian saatavuuteen ja hintaan sekä ostovoiman vahvistamiseen. Kiky-maksut, matkakuluvähennys, windfall-vero sekä energiaremonttien tukeminen olivat asialistallamme. Muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Ukrainan sodan kiihdyttämä inflaatio vaikutti myös työmarkkinakierroksen haasteisiin ja ratkaisuihin. Menneestä työmarkkinakierroksesta myöhemmin lisää.

Eteenpäin meneminen on välttämätöntä

Vaikka edellä kuvaamani muutokset ja tapahtumat ovat olleet liiton resurssien kannalta kuluttavia, niillä on ollut tärkeä vaikutus liiton toimintaan. Ne ovat tehneet liikkeestä ja eteenpäin menemisestä välttämättömyyden. Teollisuusliitto ei lepää laakereillaan. Ja se on elinehto ammattiyhdistysliikkeen kaltaiselle kansalaisjärjestölle.

Liittokokouskauden päätteeksi on hyvä tarkastella, mitä kaikkea tästä liikkeestä on seurannut. Olemmeko vain heilutelleet käsiämme ja huutaneet tuuleen vai olemmeko saavuttaneet tuloksia ja saaneet jotain aikaiseksi? Vastauksia varten meillä on käytössämme monia yhteisiä mittareita, mutta yksi niistä on aina ylitse muiden. Keskeisin mittari onnistumisille on tietenkin jäsenmäärä.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi pari viikkoa sitten tutkimuksen, jonka mukaan palkansaajien järjestäytymisaste on jatkanut laskusuunnassa. Kuten tiedämme, kyse on vuosikymmeniä jatkuneesta kehityksestä, jolle yksikään länsimaa ei ole ollut immuuni. Järjestäytymisaste on laskenut kaikkialla.

Teollisuusliiton ensimmäisen liittokokouskauden viimeinen valtuusto onkin siksi oiva paikka tuoda esille mielenkiintoinen yksityiskohta liiton työssäkäyvien jäsenten määrästä. Käytännössä jäsenmäärän lasku on taittunut. Mekaanisessa metsäteollisuudessa näemme jo järjestäytymisasteen kasvua. Operaatio puun ansiosta toimialan järjestäytymisaste nousi yli 10 prosenttiyksikköä. Se on yhtä upea saavutus kuin työehtojen kattavuuden turvaaminen pelkillä yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla. Seuraavalla liittokokouskaudella tavoitteena täytyy olla järjestäytymisasteen nostaminen kaikilla teollisuuden toimialoilla. Sen saavuttamiseksi tarvitaan jokaisen teistä apua.

Liiton vaalien äänestysprosentti korkeampi kuin EU-vaaleissa

Paljon on tapahtunut myös lähiviikkoina. Liittokokousvaalit ovat nyt takanapäin. Moni täälläkin kantoi huolta äänestysaktiivisuudesta, kun vain työssäkäyvät jäsenet saivat äänestää. Näiden huolien torjumiseksi tehtiin hartiavoimin töitä. Käytännössä helmi- ja maaliskuun aikana koko Teollisuusliiton organisaatio on tehnyt työtä liittokokousvaalien eteen. Äänestysaktivoinnin ja kampanjoinnin tarkoituksena on ollut nostaa äänestysaktiivisuus mahdollisimman korkeaksi.

Työ tuotti tulosta. Yli 43 prosenttia äänioikeutetuista antoi äänensä Suomen suurimmissa ammattiyhdistysvaaleissa. Se on muuten enemmän kuin EU-vaalien äänestysprosentti. Kiitos tästä kuuluu ensisijaisesti ehdokkaille ja kaikille niille, jotka viimeisten kuukausien aikana olette tarttuneet puhelimeen, lähettäneet viestejä ja käyneet keskusteluja työpaikoilla. Tiedän, ettei se aina ole ollut helppoa. Työnantajien ymmärrys vaaleja kohtaan on vaihtelevaa, eivätkä kaikki jäsenetkään halua aina kuulla liiton viestiä.

Liittokokousvaalit ovat kuitenkin osa sitä samaa liikettä ja eteenpäin menemistä, johon viittasin aiemmin puheessani. Jäsenten aktivointi vahvistaa sidettä liittoon. Se myös tuo meille uusia aktiiveja. Vastaavasti työnantajapuoli ja muu yhteiskunta näkevät liiton, jonka jäsenistö yhtyy sen tavoitteisiin ja toimintaan. Vaalit ovat tärkeä osa toimintaamme riippumatta niiden lopputulemasta.

Liitto haluaa, että työelämää ja työmarkkinoita koskevat asiat valmistellaan sekä päätetään kolmikantaisesti

Eduskuntavaaleissa Suomi kääntyi selkeästi oikealle ja ilmassa on puhtaan oikeistohallituksen tuulia. Pian saamme asiaan varmuuden, kun hallitustunnustelija Petteri Orpo kertoo tulevan hallituspohjan ennen vappua.

Teollisuusliitto tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden ja hallitusten kanssa. Selvää kuitenkin on, että toisten kanssa yhteistyö on toisia helpompaa. Vaalit voittaneen Kokoomuksen haluna on muun muassa puolittaa ansiosidonnainen, heikentää työehtosopimusten merkitystä työpaikoilla ja rajoittaa lakko-oikeutta. Perussuomalaisten näkemykset moneen työmarkkinoita ja työelämää koskevaan kysymykseen ovat hämärän peitossa. Luotamme toki siihen, että Perussuomalaiset pitävät kaikissa tilanteissa kiinni niistä sitoumuksista, joita he ovat ammattiyhdistysliikkeelle antaneet.

Riippumatta hallituspohjasta Teollisuusliitto tarjoaa tulevalle hallitukselle yhteistyön kättä. Haluamme vaikuttaa myös hallitusohjelmaan. Siksi tarjoamme hallitusohjelmatavoitteemme puolueiden käyttöön. Hallitustunnustelija Petteri Orpolle meillä on yksi keskeinen pyyntö, johon toivomme hänen ottavan kantaa. Teollisuusliitto haluaa, että työelämää ja työmarkkinoita koskevat asiat valmistellaan sekä päätetään kolmikantaisesti.

Tästä periaatteesta on syytä saada kirjaus hallitusohjelmaan. Näin vältyttäisiin varmasti Sipilän hallituksen virheiltä. Tuolloin työntekijäjärjestöt ja maan hallitus olivat keskenään jatkuvasti riidoissa, kun hallitus halusi ideologisista syistä välillä heikentää irtisanomissuojaa ja välillä leikata palkkoja. Tällainen kirjaus olisi kädenojennus palkansaajille. Se rakentaisi luottamusta järjestöjen ja hallituksen välille. Monet työelämäuudistukset edistyisivät lopulta jopa nopeammin, kun niiden takana on työntekijöiden ja elinkeinoelämän yhteinen ääni. Näinhän kävi esimerkiksi eläkeuudistuksessa. Sitä yritettiin ensin Rukan lumilla, mutta maaliin se vietiin lopulta kolmikantaisesti. Toivottavasti Petteri Orpolla on viisautta hiihtää mieluummin porukassa kuin yksin.

Työelämän lainsäädännön ei pidä olla liian altis poliittisille tuulille, vaikka hallitusten kädenjälki onkin aina erilainen. Haluan muistuttaa Säätytalolle astuvia puolueita siitä, että työlainsäädännön tarkoitus on suojata työelämän heikompaa osapuolta eli työntekijää. Lakia ei ole tehty työnantajan kiusaksi, vaan työntekijän turvaksi. Lainsäädännön heikennykset – koskivat ne sitten työehtosopimuksia tai työelämäpykäliä – eivät ole vailla seuraamuksia. Vaarana on vaikutusten siirtyminen tavalla tai toisella työntekijän toimeentuloon. Tästäkin syystä edellä mainittu kolmikantaisuutta koskeva hallitusohjelmakirjaus on välttämätön.

Inflaatio syö ostovoimaa

Työmarkkinakierros on viimein päättynyt. Teollisuusliiton osalta se päättyi huhtikuun alussa, kun puusepänteollisuuteen hyväksyttiin uusi työehtosopimus. Kuten tiedätte, mennyt kierros oli monella tapaa poikkeuksellinen. Ukrainan sota käynnisti energiakriisin, jonka seurauksena hinnat nousivat voimakkaasti. Inflaatio näkyy kaupan kassalla, bensapumpulla sekä asuntolainojen maksuerissä. Suomalaiset ovat sen seurauksena köyhtyneet. Sovitut palkankorotukset pysäyttävät köyhtymisen kierteen ja luovat näkymän ansiotason vahvistumiselle, mutta ei tätä enempää. Ostovoiman palautuminen aiemmalle tasolle vie yhtä sopimuskierrosta pidemmän ajan.

Saksassa ja Ruotsissa veljesjärjestömme sopivat Suomea suuremmista palkankorotuksista. Niiden vauhdittajana toimi Suomea korkeampi inflaatio. Vaikka nimelliskorotukset olivat Saksassa ja Ruotsissa Suomea korkeammat, ostovoiman näkökulmasta työntekijät saivat suurin piirtein saman. Suomessa sopimuksen hyväksymiseen vaikutti erityisesti sopimuksen muoto, joka takaa kaikille työntekijöille lähes samansuuruiset korotukset. Kaksivuotiset sopimukset myös lujittavat sopimusjärjestelmäämme sekä luovat ennakoitavuutta tulevaan niin työntekijöille kuin työnantajille.

Työmarkkinakierrosta leimasi hintojen nousun ohella työnantajien poikkeuksellisen voimakas koordinaatio. Käytännössä neuvotteluja käytiin vain Teollisuusliiton kanssa teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden pöydissä. Muut liitot ja muut sopimusalat joutuivat odottamaan näiden pöytien päänavausta. Tätä vientivetoista mallia työnantajapuoli nyt pakottaa työmarkkinoille. Pitkälti Eteläranta on siinä myös onnistunut. Moni liitto kritisoi mallia julkisesti, mutta ei lopulta haasta sen sisältöä riittävällä voimalla. Niin kauan kuin työntekijäpuolen puheet ja teot ovat palkkamallin osalta tällä tavoin ristiriidassa, annamme avoimen valtakirjan työnantajapuolelle määritellä palkkakoordinaation sisältö. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä vakiintuneemmaksi tämä niin sanottu työnantajatupo muodostuu.

Ainoa oikea tapa vastata kehitykseen on tiivistää palkansaajien omia rivejä. Tätä myös tehtiin viime kierroksella. Uudenlainen liittojen välinen yhteistyö sisälsi tietojen vaihtamista, viestintää, yhdessä sovittuja työtaistelutoimia sekä uloslausutun palkkatavoitteen. Tosin, työnantajapuolella ja mediassa tämä yhteistyö tuomittiin epäonnistuneeksi. Epäonnistumisen mittareiksi asetettiin pitkittyneen satamalakon ohella palkkatavoite, jota ei täysin saavutettu. Kritiikin varjoon jäivät ne monet onnistumiset, jotka eivät ulospäin näy. Yhteisesti sovitut askelmerkit pitivät ja liittojen välinen luottamus vahvistui.

Seuraavaksi meidän on päätettävä, lannistummeko annetusta kritiikistä vai jatkammeko yhteistyön rakentamista. Kaksivuotiset sopimukset tarjoavat harkinta-aikaa päätösten tekemiselle. Nyt on oikea aika käydä perusteellista keskustelua liittoperheessä siitä, minkälaista yhteistyötä liitot tekevät sopimuskierrosten aikana. Valmiita ratkaisumalleja ei ole. Kysymys on pitkälti hyvin yksinkertainen: Hyväksymmekö työnantajavetoisen palkkamallin sellaisenaan vai tarjoammeko sille oman vaihtoehdon?

Teollisuusliitto on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisilla työmarkkinoilla

Kolmen aiemmin itsenäisen liiton yhteistyön sujuvuus ei ollut Teollisuusliiton alkutaipaleella itsestään selvää. Vieläkään yhteistyö ei aina ole saumatonta, mutta lähellä sitä se on. Kuluneen viiden vuoden aikana Teollisuusliitto on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisilla työmarkkinoilla toimijana, jonka mielipiteitä kuullaan ja arvostetaan. Resurssimme ja kykymme reagoida ovat monella tapaa poikkeuksellisia.

Ilman teidän työtänne Teollisuusliittoa ei olisi. Sen sijaan meillä olisi kolme erillistä liittoa, jotka työskentelisivät saman katon alla. Työnne on siksi monella tapaa ollut korvaamatonta. Olette kentän voimakas ääni, joka tarpeen mukaan palauttaa liiton takaisin maanpinnalle tai vaatii siltä enemmän, jos se alisuoriutuu.

Kiitän teitä kaikkia työstänne ja panoksestanne Teollisuusliiton eteen sen valtuuston ja hallituksen jäseninä. Toivotan teille menestystä tulevissa koitoksissa. Yhteistyömme jatkuu tulevina vuosina varmasti eri muodoissa ja osa teistä jatkaa varmasti myös liiton hallinnossa tulevan liittokokouksen jälkeen.