Riku Aalto: Työtaisteluoikeus on perusoikeus, jota ei tule rajoittaa
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto piti tänään vappupuheen Forssan torilla.
Ystävät, toverit, hyvä Forssan vappukansa!
Ammattiliiton puheenjohtajana on aina kunnia päästä puhumaan suomalaisen työväenliikkeen syntysijoilla, Forssassa. On suuri ilo olla tänään täällä kanssanne juhlistamassa työväen juhlaa, vappua. Tämä päivä on meille erityinen, sillä se juhlistaa työnteon ja työntekijöiden merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.
Forssalla on pitkä historia erityisesti teollisen työväestön järjestäytymisen kannalta. Pidettiin täällä 1900-luvun alussa joku kokouskin, jossa laadittuun ohjelmaan edelleen säännöllisesti viitataan.
Nimi ”Tyykikylä” on jäänyt elämään populaarikulttuuriin ja kansan suuhun, vaikka nykyään vanhoissa tekstiiliteollisuuden tiloissa toimiikin toisenlaisia yrityksiä. Forssalaisveljesten Mika ja Turkka Malin Yhtiön laulu kuvaa hyvin teollisuustyöntekijöiden elämänkaarta, jonka puitteissa suomalaista hyvinvointivaltiota ja työmarkkinajärjestelmää rakennettiin. Koko perhe saattoi työskennellä samassa yrityksessä koko uransa, sukupolvesta toiseen. Vaikka yritys pyrki usein ohjailemaan työntekijöidensä elämää, se kuitenkin tarjosi myös sosiaalisia etuja ja oli sitoutunut työntekijöidensä ammattitaidon pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Teollisuuden kuva on noista ajoista Suomessa muuttunut. Ajatus ylisukupolvisesta tai koko perheen työpaikasta on meille nykypäivän ihmisille kaukainen ja vieras. Menneisyyden vakauden tilalle on tullut muutoksia, johon sekä työntekijöiden että työnantajien on täytynyt sopeutua. Kuten aina, muutoksessa on ollut niin hyvää kuin huonoa.
Vuosikymmenten aikana työehtojen ja tuottavuuden kehittyminen ovat lyhentäneet työaikaa ja kasvattaneet työntekijöiden ansioita. Toisaalta teknologian kehitys ja kansainvälinen kilpailu pakottavat työntekijöitä huolehtimaan oman osaamisensa päivittämisestä läpi työuran. Vanhaa työtä poistuu ja uutta työtä syntyy ennennäkemätöntä tahtia. Siksi suurimmalla osalla nyt työmarkkinoille tulevista nuorista on useampi urapolku, jota he elämänsä aikana kulkevat. Monitaitoisuus ja kyky sopeutua ovat tärkeimpiä valtteja, joita tarvitaan tulevaisuudessa niin suorittavissa työtehtävissä kuin asiantuntijatyössä.
Tätä tulevaisuuden näkymää vasten pidän hyvin erikoisena Valtionvarainministeriön taannoista esitystä ammatillisen toisen asteen tutkintojen lyhentämisestä kaksivuotisiksi. Ammattikoulusta valmistuvilla nuorilla täytyy olla mahdollisimman vahvat edellytykset kehittää ja ylläpitää osaamistaan läpi koko työuran. Siihen kolmivuotinen ammattitutkinto tarjoaa kaksivuotista paremmat eväät.
Yleissivistävät aineet luovat myös pohjan jatko-opintokelpoisuudelle. Nuori koneistaja voi kolmekymppisenä haaveilla konetekniikan insinöörin opinnoista. Lähihoitaja saattaa miettiä uraa sairaanhoitajana. Työpaikkansa menettänyt merkonomi voi hakea uusia mahdollisuuksia tradenomin tutkinnosta. 17-vuotiaana kiire työelämään voi painaa tällaisten punnintojen ohi. Siksi nuorelle täytyy antaa aikaa kypsyä ja kasvaa.
Yksilön valintojen ohella kyse on myös suuremmista periaatteista. Sivistys ja koulutus ovat hyvinvointivaltion kivijalkoja. Työväenliikkeelle ne ovat arvoja itsessään. Vanhemmille sivistys ja koulutus ovat mahdollisuuksia taata lapsille parempi elämä. Leikkaamalla koulutuksesta, leikkaamme tulevaisuudesta.
Hyvät kuulijat!
Eduskuntavaaleissa valta Suomessa vaihtui. Vaalivoittaja Petteri Orpo johdattaa Säätytalolle kokoomuksesta, Perussuomalaisista, RKP:stä ja kristillisdemokraateista koostuvan nelikon. Nelikon puolueet ovat ilmaisseet halunsa luoda Suomeen oikeistohallituksen, jonka ideologisena liimana toimii valtiontalouden tasapainottaminen menoleikkauksien avulla.
Ammattiyhdistysliike tekee yhteistyötä kaikkien puolueiden ja hallitusten kanssa. Tarjoamme yhteistyön kättä myös tulevalle hallitukselle. Yhteistyön tekeminen on toki aina helpompaa, mikäli näkemykset yhteiskunnan kehittämisestä kohtaavat. Vaalit voittaneen kokoomuksen tavoitteena on muun muassa puolittaa ansiosidonnainen työttömyysturva, heikentää työehtosopimusten merkitystä työpaikoilla ja rajoittaa lakko-oikeutta. Kukin edellä mainittu on merkittävä heikennys työntekijöiden edunvalvontaan ja toimeentuloon.
Laskemmekin tässä hallituskokoonpanossa oman luottamuksemme työntekijöille tärkeissä kysymyksissä Perussuomalaisten varaan. Luotamme siihen, että Perussuomalaiset pitävät sanansa. Vaalien alla he lupasivat puolustaa työehtosopimuksia, lakko-oikeutta ja työttömyysturvaa. Suomalainen ammattiyhdistysliike ottaa tällaiset lupaukset vakavasti. Moni on myös tehnyt äänestyspäätöksiä niiden pohjalta. Siksi luotamme nyt siihen, että hanska pitää Kokoomuksen kovimpienkin vaatimusten edessä. Lopputuloksena ei saa olla kompromissi, jossa maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään, mutta sen hintana annetaan periksi työntekijöiden edunvalvontaa ja toimeentuloa koskevissa linjanvedoissa.
Hyvät forssalaiset!
Kotimaan politiikan lisäksi myös maailmanpolitiikan tapahtumilla on vaikutuksensa työntekijöiden arkeen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa käynnisti energiakriisin, jonka seurauksena hinnat nousivat voimakkaasti. Inflaatio näkyy kaupan kassalla, bensapumpulla sekä asuntolainojen maksuerissä. Suomalaiset ovat sen seurauksena köyhtyneet. Kuluneella työmarkkinakierroksella sovitut palkankorotukset tuovat helpotusta arkeen. Elintason palautuminen aiemmalle tasolle vie kuitenkin pidemmän aikaa kuin yhden työmarkkinakierroksen.
Siksi olemme esittäneet myös poliittisia ratkaisuja hintojen nousun vaikutusten hillitsemiseksi. Erityisesti kiky-maksujen palauttaminen takaisin työnantajille toisi helpotusta arjen menoihin. Ratkaisuna se olisi vaikuttavampi kuin veronkevennykset, eikä sen seurauksena julkinen talous heikentyisi.
Muitakin toimia kuin kiky-maksujen siirto tarvitaan. Energiakriisi osoitti, kuinka riippuvaisia olemme halvasta energiasta. Moni suorasähkölämmitteisen omakotitalon omistaja näki viime talvena painajaisia, kun pörssisähkön hinta kävi korkeimmillaan jopa yhdessä eurossa kilowattitunnilta. Yli tuhannen euron sähkölaskut tekevät arjesta selviytymisen mahdottomaksi. Siksi emme voi olla riippuvaisia ulkomaisesta fossiilienergiasta, vaan meidän on panostettava omaan puhtaaseen tuotantoon ja omavaraisuuteen.
Olkiluoto kolmosen käynnistyminen tuo helpotusta, mutta sen ohella tarvitsemme myös uutta ydinvoimaa. Erityisesti pienydinvoimaloiden käyttöä on edistettävä ja mahdollisiin uusiin ydinvoimalupiin on suhtauduttava myönteisesti. Suomen kaltaisella maalla ei ole varaa olla ideologinen energiaratkaisuissaan. Meidän on tehtävä kaikki tarpeelliset toimet, jotta turvaamme kohtuuhintaisen energian saatavuuden. Muuten olemme seuraavan kriisin edessä jälleen polvillamme.
Hyvät kuulijat,
Tulevan oikeistohallituksen ohjelma ratkaisee paljon työntekijöiden arjen ja toimeentulon kannalta. Valtiontalouteen liittyvät haasteet eivät kuitenkaan voi olla tekosyitä tehdä leikkauksia juuri työntekijöiltä. Oikeudenmukaisuuden vaatimuksen on kannettava mukana kaikessa päätöksenteossa.
Tulevalla hallituksella on velvollisuus johtaa tätä maata tavalla, joka rakentaa luottamusta eri väestöryhmien välille. Tämä yhteiskunnan sisäinen luottamus ei synny itsestään. Sen eteen on päivittäin tehtävä työtä. Hyvinvointivaltiossa keskeistä on tuntemus siitä, että juuri minusta pidetään huolta vaikeina aikoina ja että kaikki pysyvät yhteiskunnan kehityksessä mukana.
Näistä periaatteista kiinnipitäminen ei onnistu, jos keskeiset kansalaisjärjestöt syrjäytetään päätöksenteosta. Vahvassa demokratiassa hallituksilla täytyy olla viisautta rakentaa konsensusta eri osapuolten välille. Konsensuksen hakeminen korostuu, mitä suuremmaksi erimielisyydet kasvavat. Oikeistohallituksen aikana vaarana on erityisesti työntekijöiden äänten hiljentäminen.
Elinkeinoelämän järjestöt ja vaalit voittanut kokoomus ovat vaatineet lakko-oikeuden merkittävää rajoittamista. Lainsäädännöllä halutaan kieltää niin poliittiset lakot kuin tukityötaistelutoimet. Lakkosakkoja halutaan merkittävästi kiristää. Tällaiset esitykset on syytä Säätytalolla torjua kategorisesti. Kollektiivinen sopiminen ja työntekijöiden ääni ovat viime kädessä aina perustuneet siihen, että työntekijäpuoli on voinut käyttää lakko-oikeuttaan neuvotteluasemansa parantamiseen. Työtaisteluoikeus on perusoikeus, jota ei tule rajoittaa.
Poliittinen lakko on myös keskeinen osa suomalaista mielipiteen- ja sananvapautta. Sitä on Suomessa käytetty harvoin, mutta tehokkaasti. Vuonna 2015 Helsingin Rautatientorille kokoontuneet 30 000 mielenosoittajaa pakottivat Sipilän hallituksen perääntymään pakkolakipaketista ja neuvottelemaan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tuolloin poliittisen lakkoaseen käyttäminen oli välttämätöntä, koska työntekijöitä uhattiin merkittävillä palkanleikkauksilla lainsäädännön avulla.
Länsimaiseen oikeus- ja demokratiakäsitykseen sopii ylipäänsä huonosti sellainen politiikka, jossa päätetään merkittävistä heikennyksistä ja leikkauksista rajoittaen samalla kansalaisten mahdollisuuksia osoittaa mieltään niitä vastaan. Myös Etelärannan on ymmärrettävä tämä. Mitä vähemmän työnantajat haluavat asioista työntekijöiden kanssa yhdessä sopia, sitä enemmän yhteiskunnan suunta ja päätökset politisoituvat.
Hyvät ystävät,
Vappu on työn juhlaa ja siksi meidän on puhuttava myös työelämän suunnasta. Paljon on vielä tekemistä, jotta voisimme sanoa työmme olevan valmista. Puheeni alussa toin esille suomalaisen työelämän pitkän kaaren. Työaika on lyhentynyt ja työehdot ovat parantuneet. Siinä ammattiyhdistysliikkeellä on ollut keskeinen rooli. Työmme on kuitenkin vielä kesken.
Viime viikkoina olemme saaneet lukea julkisuudesta niin sanotusta valeyrittäjyydestä. Sillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa, mutta ilman työsuhteen tuomaa turvaa ja varmuutta. Käytännössä työntekijä kantaa kaikki yrittäjyyden riskit samalla, kun työnantaja välttyy omilta velvoitteiltaan.
Valeyrittäjyyttä harjoitetaan alustatalouden sekä työtä tilaavien tai välittävien yritysten organisoiman toiminimitehtailun kautta. Tästä kärsivät ennen kaikkea ulkomailta tulleet työntekijät, mutta ilmiö koskettaa myös suoraan suomalaisia. Lisäksi se heikentää työsuhteessa teetettävän työn kilpailukykyä ja vaikuttaa kielteisesti kaikkien palkansaajien oikeuksiin.
Väistyvä Sanna Marinin hallitus ehti säätää lain, joka selkeyttää alustatyöntekijöiden asemaa. Muutos oli askel eteenpäin, mutta valitettavasti se ei korjaa itse ongelmaa. Paineet lainsäädännön muutoksille ovat edelleen olemassa. Aina, kun työtä tehdään käytännössä työnantajan työnjohdon alaisuudessa, työnantajan velvoitteiden tulisi olla samat kuin tavanomaisessa työsuhteessa. Tämä koskee niin palkkausta, palkanlisiä, lepoaikoja ja vuosilomia kuin eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujakin.
Haluankin nostaa hattua niille rohkeille Woltin ja Foodoran ruokaläheteille, jotka kertoivat järjestäytyneensä Palvelualojen ammattiliitto PAMiin. Lähetit vaativat nyt itselleen oikeuksia ja parempaa asemaa. Ja se on aivan oikein. Ulkomailta tulleille työntekijöille kuuluvat ne samat oikeudet kuin meille suomalaisille. Niistä keskeisimmät ovat oikeus tulla kohdelluksi reilulla tavalla työpaikalla ja oikeus saada reilu korvaus tehdystä työstä. Liian pitkään ruokalähettiyhtiöt ovat paistatelleet positiivisessa julkisuudessa, vaikka yhtiöiden menestys on osittain rakennettu lähettien työelämäoikeuksia rikkomalla. Tähän on saatava muutos ennen kuin näennäisyrittäjyys saa merkittävää jalansijaa myös muilla toimialoilla. Jonkin verran näemme sitä jo nyt esimerkiksi kuljetuspuolella sekä metsätyössä.
Työelämän lakien ja normien puolustamisen pitäisi olla asia, joka yhdistää puolueita vasemmalta oikealle. Ei ole mitään estettä sille, etteikö myös oikeistohallitus voisi ottaa ohjelmaansa työelämän parannuksia. Muutos on aina tahdon asia. Alipalkkauksen kriminalisointi ja liittojen kanneoikeus ovat näennäisyrittäjyyden torjumisen ohella keskeisiä tavoitteita, joita ainakin Teollisuusliitto pitää hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana esillä.
Näitä ja muitakin työelämän parannuksia on tärkeää tehdä, koska työelämän laatu ei ole ainoastaan yksilöä koskettava kysymys. Sillä on myös kansantaloudellinen ulottuvuus. Parantamalla työelämän laatua vaikutamme myönteisesti niin tuottavuuden kasvuun kuin työurien pidentymiseenkin. Jos työntekijää kohdellaan työuransa aikana reilusti, työurat pitenevät ja sairaslomat vähenevät.
Hyvät kuulijat,
Vaikka moni meistä on nyt huolissaan tulevasta, paikoilleen ei kannata jäädä. Meidän tehtävämme on nyt vaikuttaa tulevan hallituksen ohjelmaan ja politiikkaan, jotta se huomioi päätöksissään myös työtätekevät ihmiset ja heikompiosaiset.
Siksi kannustan teitä olemaan yhteydessä niihin alueenne kansanedustajiin ja paikallisiin poliitikkoihin, jotka edustavat Säätytalolle astuvia puolueita. Kertokaa heille huolenne ja vedotkaa heihin paremman politiikan puolesta.
Erityisesti Perussuomalaiset ovat puolueena kertoneet puolustavansa työntekijöiden asiaa. Näillä puheilla täytyy olla myös sisältöä. Perussuomalaisilla on nyt tuhannen taalan paikka näyttää, seisovatko he sanojensa takana vai oliko kyseessä pelkkiä ”juhlapuheita”. Pian olemme viisaampia.
Näillä sanoin päätän oman puheeni ja toivotan teille mukavaa vappua.