Teollisuusliiton Eklund: VM:n budjettiehdotus ei huomioi talouden uhkakuvia

Valtiovarainministeriö julkaisi budjettiehdotuksensa vuoden 2024 budjetiksi maanantaina 28.8.2023. Budjetti on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen, vaikka se leikkaa merkittävästä työttömyyskorvauksista ja muista etuuksista. Teollisuusliiton ekonomisti Timo Eklundin mukaan valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen leikkaukset ovat ajoitukseltaan ongelmallisia niin kansantaloudelle kuin kansalaisille.

– Työttömiin kohdistuvat leikkaukset ovat ongelmallisia jo itsessään, mutta niiden ajoittaminen tuntuu harkitsemattomalta tilanteessa, jossa Suomen talouden ylle kasaantuu synkkiä pilviä ja työttömyys on kasvussa, Eklund toteaa.

– Tavaravienti on hidastunut, rakennussektori sakkaa, konkurssit lisääntyvät ja korkeat korot ovat heikentäneet talousnäkymiä. Riski sille, että ostovoimaa heikennetään leikkauksilla tilanteessa, jossa talous uhkaa kääntyä taantumaan voi entisestään voimistaa talouden jarrutusta. Tässä tilanteessa ei ole viisasta lisätä arjessa jaksamiseen liittyviä huolia, kun ostovoima on jo muutenkin laskenut huomattavasti, Eklund jatkaa.

Julkisen talouden tasapaino sivuosassa

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus pitää sisällään myös veronkevennyksiä. Eklundin mukaan pieni- ja keskituloisille suunnatut tuloveronkevennykset vahvistavat ostovoimaa vain vähän. Suurituloisille suunnattu solidaarisuusveron alarajan nosto on sen sijaan euromääräisesti merkittävä.

– Julkisen talouden kannalta on erikoista, että suurituloisille annetaan näin merkittäviä veronkevennyksiä. Päätöksillä ei ole vaikutuksia työllisyyteen tai kasvuun, vaan ne näyttävät pitkälti ideologisilta. Suurituloisille suunnatuista veronkevennyksistä tulee mieleen Säätytalon fläppitaulu, jossa luki ”rahaa on”, Eklund sanoo.

Teollisuusliitto kritisoi budjetin veropuolella myös esityksiä leikata resursseja harmaan talouden torjunnasta. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen mukaan valtaosa yhteensä 3,3 miljoonan euron ehdotetuista leikkauksista kohdistuu verohallintoon, jonka määrärahoihin tehdään 1,9 miljoonan euron leikkaus harmaan talouden torjuntaan.

– Suomi menettää vuodessa noin 5 miljardia euroa verotuloja harmaan talouden vuoksi. Jos hallitus pitää talouden tasapainottamista tärkeänä, miksi työstä, jolla taloutta tervehdytetään, leikataan. Monet teollisuuden alat ovat alttiita harmaalle taloudelle. Tällaiset leikkauspäätökset vievät työtä harmaan talouden torjumiseksi väärään suuntaan, Eklund toteaa.

T&K-panostukset tervetulleita

Teollisuusliitto kehuu budjettiehdotuksessa erityisesti kaavailtuja TKI lisäpanostuksia. Eklundin mukaan lisäpanostukset tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen ovat talouden pitkän aikavälin kasvun kannalta järkeviä.

– T&K-panostukset vievät investointien tasoa edellisellä hallituskaudella sovitun parlamentaarisen TKI-työryhmän loppuraportin mukaiseen suuntaan. Pitkällä aikavälillä Suomen kilpailukyvyn kannalta nämä panostukset ovat hyvin tärkeitä, Eklund kehuu.

Lisätietoja:

Timo Eklund
Ekonomisti, erikoistutkija
Teollisuusliitto
041 549 3132