YEL-uudistus on Teollisuusliitolle pettymys
Hallituksen esitys yrittäjäeläkejärjestelmän (YEL) uudistamisesta on pettymys. Se jättää korjaamatta järjestelmän suurimman epäkohdan. Yrittäjäeläkkeistä koituu poikkeuksellisen suuri rasitus julkiselle taloudelle ja veronmaksajille. Uudistus kasvattaa jo entuudestaan kestämättömän suuria valtion menoja yrittäjäeläkkeisiin 80 miljoonalla eurolla. Jo nyt puhumme vuositasolla lähemmäs 600 miljoonasta eurosta. Nämä kulut lisäävät säästöpainetta muualla tilanteessa, jossa säästöjen löytyminen on muutenkin osoittautunut vaikeaksi.
Mahdollisuus talouden tasapainottamiseen on jätetty käyttämättä jälleen silloin, kun toimet olisivat kohdistuneet yrittäjiin. On mahdoton hyväksyä ajatusta, että vain palkansaajilta ja työttömiltä leikataan, kun samaan aikaan yrittäjäeläkkeiden osalta eletään kuin pellossa.
Yrittäjien eläkejärjestelmä tarvitsee perusteellisen uudistuksen, jonka on vahvistettava julkista taloutta ja vähennettävä vääristyneitä yrittäjätyötä suosivia kannustimia työmarkkinoilla. Nykyinen järjestelmä on muodostunut rakenteeksi, joka alihinnoittelee yrittäjien työvoimakustannuksia ja kasvattaa yhteiskunnan menoja. Näihin ongelmiin hallituksen esitys ei millään lailla vastaa.
Järjestelmän uudistamista on siksi välttämätöntä jatkaa. Tavoitteeksi tulee asettaa YEL-järjestelmän pitkän aikavälin itserahoittavuus. Järjestelmän rahoittaminen tai jopa lisärahoittaminen veronmaksajien kustannuksella ei ole millään lailla kestävää.
Yrittäjien eläketurvan alivakuuttamisella on monia haitallisia seuraamuksia julkisen talouden vaikutusten lisäksi. Yrittäjätyön alihinnoittelu aiheuttaa markkinahäiriöitä ja alentaa työn tuottavuutta. Se johtaa yrittäjyyden käyttöön silloinkin, kun palkkatyön käyttö olisi yhteiskunnan kannalta tehokkaampaa.
Tämä näkyy erityisesti ruokalähettiyhtiö Woltin haluttomuudessa noudattaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä lähettien työsuhdestatuksesta. Myös Teollisuusliiton aloilla ilmiö yleistyy. Pakkoyrittäjyydestä ja valeyrittäjyydestä kärsii koko yhteiskunta.
Yrittäjyyden keinotekoinen tukeminen perustuu suurelta osin ideologisiin näkökulmiin. Yrittäjyys nähdään säännönmukaisesti dynaamisempana tuotantomuotona palkkatyöhön nähden. On selvää, että yrittäjät ovat tärkeä osa talouden perustaa, uudistumista ja tuottavuuden kasvua. Terveellä pohjalla toimivat yritykset syntyvät, vaikka yrittäjätyö lähtisi kustannusrakenteeltaan samalta viivalta palkkatyön kanssa. Ongelmakohtiin on pystyttävä puuttumaan ilman, että se nähdään hyökkäyksenä yrittäjyyttä kohtaan.
Uudistustyötä yrittäjien eläkejärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi on jatkettava.
Lisätietoja
- pääekonomisti Timo Eklund, 041 549 3132