Riku Aalto: Suomalainen työväenliike ei koskaan kulje leuka rinnassa

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto toteaa vapputervehdyksessään, ettei suomalainen työväenliike ei koskaan kulje leuka rinnassa. Allon mukaan se kulkee aina pää pystyssä ylpeänä teoistaan ja saavutuksistaan. Koko puheen voit katsoa alla olevalta videolta. Puhe on myös tekstitetty suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lue alta puhe kokonaisuudessaan

Hyvät ystävät,

Vappu ei ole vain kevään merkki tai perinne, vaan muistutus siitä, että oikeudenmukaisuus, reilu työ ja ihmisarvo eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Ne ovat asioita, jotka on saavutettu yhdessä – ja juuri siksi niitä on puolustettava yhdessä, joka päivä.

Tänä vuonna vietämme vappua epävarmuuden keskellä. Monessa kodissa arki on jälleen kiristynyt äärimmilleen.

Polttoaineen hinnat ja asuntolainojen korot ovat nousseet. Kysymys kuuluu yhä useammin: miten selviämme arjen menoista? Miten meillä riittävät rahat?

Palkankorotukset tuovat helpotusta nyt ja tulevina kuukausina. Nämä ratkaisut ovat osoitus siitä, mitä yhdessä toimimalla voimme saavuttaa. Mutta palkankorotukset eivät kuitenkaan yksin riitä poistamaan sitä huolta, joka monen perheen arkea tänään varjostaa.

Minun ei tarvitse luetella teille kaikkia niitä heikennyksiä, leikkauksia ja päätöksiä, joilla työväestöä on kuritettu viimeisen kolmen vuoden aikana. Te tunnette nämä päätökset omassa arjessanne ja työpaikoillanne.

Turva, johon ennen saattoi luottaa, ei tunnu enää yhtä varmalta. Yhä useampi joutuu kantamaan huolta toimeentulostaan yksin. Luottamus yhteiskunnan turvaverkkoihin on alkanut murentua.

Siksi on kysyttävä:

Auttaako hyvinvointivaltio enää hädän hetkellä vai jääkö vastuu auttamisesta lähimmäisille, hyväntekeväisyydelle ja lopulta sattumalle? Vastaus tähän kysymykseen ei ole enää itsestään selvä.

Työelämään ja sosiaaliturvaan kohdistuneita muutoksia on ohjannut yksipuolinen poliittinen ideologia: etuuksia, työehtoja ja oikeuksia heikennetään kasvun ja työllisyyden nimissä.

Jo nyt voimme varmuudella sanoa, että valittu linja ei ole toiminut. Työllisyyden ja talouden kasvun sijasta Suomessa ovat kasvaneet vain köyhyys, työttömyys ja valtion velka.

Lupaukset olivat suuria, kun meille perusteltiin, miksi juuri työväestön etuja ja oikeuksia on heikennettävä.

Yksi keskeinen lupaus oli 100 000 uutta työpaikkaa. Todellisuus on ollut toinen.

Työllisyys on heikentynyt. Työttömyysaste on noussut yli kymmeneen prosenttiin – korkeimmaksi EU:ssa.

Ei tullut 100 000 uutta työpaikkaa yrityksiin. Tuli 100 000 uutta köyhää Kelaan ja kassoihin.

Velkaantumista ei taitettu, vaan Suomi päätyi EU:n tarkkailuluokalle.

Rahat, jotka otettiin työntekijöiden turvasta ja oikeuksista, jaettiin verohelpotuksina suurituloisille ja elinkeinoelämälle.

Kaksi ja puoli vuotta sitten nousimme yhdessä poliittisiin lakkoihin puolustaaksemme työntekijöiden oikeuksia ja vaadimme oikeistohallitusta perääntymään kaikkein rajuimmista leikkaus- ja heikennystoimistaan.

Emme onnistuneet muuttamaan hallituksen kurssia, mutta annoimme viestin, jonka kuulivat kaikki: Työväestö ei hyväksy epäoikeudenmukaisuutta hiljaisesti, vaan se nousee yhdessä puolustamaan oikeuksiaan aina, kun niitä uhataan.

Poliittisten lakkojen jälkeen minulta on useasti kysytty, oliko lakkoihin ryhtyminen virhe, kun muutosta ei tapahtunut. Vastaus tähän on yksiselitteinen: ei ollut. Nyt näemme, minkälaista jälkeä tehdyt päätökset ovat saaneet aikaan: Köyhyyttä, työttömyyttä ja kurjuutta.

Teollisuusliiton puheenjohtajana sanon ylpeydellä, että tässä maassa oli vain yksi taho, joka laittoi kaikkensa peliin sysimustaa politiikkaa vastaan. Se taho oli SAK ja sen jäsenliitot.

Suomen vienti pysäytettiin ja suuret teollisuuslaitokset olivat kiinni viikko toisensa jälkeen. Tätä yhteistä tahtotilaa ja liikettä meidän ei pidä hävetä.

Suomalainen työväenliike ei koskaan kulje leuka rinnassa. Se kulkee aina pää pystyssä ylpeänä teoistaan ja saavutuksistaan.

Hyvät kuulijat,

Vappu on oikea aika puhua muutoksesta. Suuret yhteiskunnalliset liikkeet ja muutosaallot eivät ole koskaan syntyneet sattumalta, vaan ne ovat käynnistyneet juuri tällaisina aikoina.

Yhteiskunta, jossa tänään elämme, on monilta osin muotoutunut niiden suurten päätösten seurauksena, joita juuri työväestö on yhdessä ajanut eteenpäin.

Vuoden kuluttua järjestettävissä eduskuntavaaleissa panokset ovat poikkeuksellisen kovat.

Teollisuusliitto vaatii suunnanmuutosta. Suomi ei voi jatkaa tällä tiellä.

Olemme tilanteessa, jossa on tehtävä valinta. Kyse ei ole pienistä korjauksista, vaan suunnasta, johon tätä maata viedään.

Haluammeko Suomen, joka rakentuu pohjoismaiselle hyvinvointimallille – oikeudenmukaisuudelle, turvalle ja yhteiselle vastuulle? Vai hyväksymmekö kehityksen, jossa jokainen jätetään pärjäämään yhä enemmän yksin?

Kyse on myös työelämän peruskysymyksistä. Onko työntekijöillä oikeus vaatia parempia työehtoja ja kohtuullista palkkaa? Onko heillä oikeus luottaa siihen, että turva kantaa työttömyyden, sairauden tai vanhuuden kohdatessa?

Näihin kysymyksiin meidän on vastattava, ja ainakin Teollisuusliiton vastaus on selvä. Tahdomme kääntää kurssin takaisin kohti Pohjoismaista mallia, josta Suomea on viime vuosina tietoisesti viety poispäin.

Kyse ei ole paluusta menneeseen tai haikailusta entiseen. Kyse on tietoisesta tulevaisuusvalinnasta. Suomi menestyy parhaiten silloin, kun se rakentaa omien vahvuuksiensa varaan – ja näistä vahvuuksista keskeisin on ollut pohjoismainen tapa yhdistää työ, turva ja talous.

Tällä tiellä työntekijä ei ole kustannuserä, josta leikataan, vaan perusta, jolle rakennetaan.

Se näkyy työelämässä, jossa oikeudet eivät ole neuvottelukysymys vaan lähtökohta. Siinä, että työstä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen. Ja siinä, että ihminen voi luottaa yhteiskuntaan silloin, kun elämä ottaa ennakoimattoman askeleen sivuun.

Tällainen suunta ei synny itsestään. Se tehdään päätöksillä. Se vaatii vahvaa ammattiyhdistysliikettä, oikeudenmukaista lainsäädäntöä ja ennen kaikkea tahtoa kehittää työelämää pitkäjänteisesti – ei vain seuraavaa suhdannetta varten.

Kun työntekijöitä kohdellaan reilusti ja toimeentulo on turvattu, syntyy luottamus. Ja juuri luottamus pitää yhteiskunnan liikkeessä: se kannustaa tekemään työtä, investoimaan ja rakentamaan tulevaisuutta.

Tämä on valinta, jonka me teemme.

Hyvää vappua kakille!