TES-tarinoita elävästä Suomesta

Työehtosopimuksella on suuri merkitys jokaisen elämään. Työehtosopimukset takaavat työntekijöille paremmat työehdot, paremman toimeentulon ja turvan kuin jos sopimuksia ei olisi. Työehtosopimuksen menettäminen vaikuttaa siis suoraan paitsi toimeentuloon ja työoloihin myös jokaisen arkeen työn ulkopuolella. Lue teollisuusliittolaisten tarinat siitä, miten merkittävässä roolissa TES on heidän elämässään.

Aleksi Mastosalo: ”Tärkeintä on pysyä TESissä” Jari Kairajärvi: ”TES on yhdessä sopimista, ei sanelua”
Justine Bitka: ”Ilman liittoa ja TESsiä ei olisi hyvä olla” Väinö Achrén: ”Mieti, mitä elämä olisi ilman TESsiä”

 

”Työehtosopimus on kova juttu. Sen avulla turvaamme kaikkien työehdot ja oikeudet ja tuomme tasa-arvoa työelämää”, Aleksi Mastosalo sanoo. Kuva Lauri Eriksson

Aleksi Mastosalo: ”Tärkeintä on pysyä TESissä”

Autokorikorjaaja Aleksi Mastosalolle Teollisuusliiton jäsenyys on iloinen itsestäänselvyys. Pääluottamusmiehenä liittolaisuus on tuonut tekemiseen isomman vaihteen.

Espoosta kotoisin oleva 24-vuotias Aleksi suoritti peruskoulun jälkeen autoalan perustutkinnon Espoon Omniassa. Nuori mies olisi valinnut mieluummin mekaanikon työt, mutta kun koulussa ohjattiin korikorjaamon puolelle, ratkaisu osoittautui lopulta oikeaksi.

– En ole hetkeäkään katunut. Aloitin työt Kivenlahden InCar Oy:ssä heti valmistuttuani vuonna 2016 ja nykyään työskentelen saman yrityksen Espoonlahden pisteessä. Olen tosi tyytyväinen, Aleksi tuumii.

”Liitto pitää kaikkien puolta”

Metallityöväenliiton jäseneksi Aleksi liittyi jo opiskeluaikana vuonna 2014. Myöhemmin liitto muuttui Teollisuusliitoksi. Aleksin mukaan homma taisi mennä niin, että koulussa jäsenyyttä esiteltiin ja sitten liityttiin.

– Alusta asti oli selvää, että työläisenä kannattaa kuulua liittoon, sillä yksittäisen työntekijän on vaikeaa ajaa omia etujaan ja pitää kiinni omista oikeuksistaan. Sen sijaan, että olisin yksin, liitto on aina tukenani. Liitto pitää kaikkien puolta.

– Tämä on se tärkein asia, ja sitä myös kerron pääluottamusmiehenä työpaikallani kaikille. Edustan nyt 94 työntekijää, joista noin 30 kuuluu liittoon. Autoalalla on ilmeisesti ollut perinteisesti aika rauhallista, joten liittoon kuulumisen merkitystä ei ole ehkä kokonaan sisäistetty.

”Työehtosopimus on kova juttu”

Teollisuusliittoon kuuluminen merkitsee Aleksille parempia työehtoja ja vakaampaa työelämää.

– Työehtosopimus on kova juttu. Sen avulla turvaamme kaikkien työehdot ja oikeudet ja tuomme tasa-arvoa työelämään. Jos jokaisen pitäisi itse neuvotella eduista ja oikeuksista, silloin mahdollisesti pärjäisivät vain ne, jotka osaavat neuvotella. Liiton voimalla myös hiljaisimmat saavat hyvät työehdot ja mahdollisuuden vaikuttaa.

– Itse ajattelen, että suurin hyöty liitosta nousee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun ongelmia ilmenee. Ja onhan liittymisen kannalta faktaa sekin, että Teollisuusliitolla on hyvät, jäsenyyttä tukevat edut.

”Luottamusmies on työetu”

Pääluottamusmieheksi Aleksi ryhtyi, kun pyydettiin ja vaaleissa valittiin joulukuussa 2020.

– Luottamusmies on itse asiassa yksi työpaikan eduista kaikissa työhön liittyvissä asioissa. Uskon, että monen mielestä luottamusmiehelle on helpompi puhua kuin suoraan työnantajalle. Onhan se ongelmatilanteissa eri asia, jos työnantaja käskee tai luottamusmies pyytää, Aleksi sanoo.

– Oman roolini näen siten, että ajan työntekijöiden etua. Pitää kuitenkin muistaa, että työntekijän etu on myös firman etu. Toivon, että voin luottamusmiehenä auttaa eri osapuolia tiedonvälittäjänä, neutraalina sovittelijana ja neuvottelijana.

”Tes vaikuttaa elämäämme”

Aleksin liittoelämä on aktivoitunut luottamustehtävien kautta selvästi.

– Olen harkinnut asettua ehdolle ammattiosaston hallitukseen ja/tai keskittyväni nuorisotoimintaan. Seuraan aktiivisesti TES-neuvotteluja, sillä ne vaikuttavat meidän kaikkien elämäämme. Työehtojen ja työntekijöiden oikeuksien takia tärkeintä on pysyä TESissä.

– Auto- ja konealan sopimustekstiä olen lukenut sen verran, että se alkaa olla hallussa. Olen esimerkiksi yhtenä pienenä asiana työntekijän pyynnöstä varmistanut, että 50-vuotissynttärit on TESin mukaan palkallinen vapaapäivä, Aleksi hymyilee.

Palaa sivun alkuun ↑
”Liiton kouluttama luottamusmies auttaa kaikenlaisten asioiden kanssa eri elämäntilanteissa: lasten syntymään liittyvistä dokumenteista aina eläkepapereihin asti”, Jari Kairajärvi sanoo. Kuva Lauri Eriksson

Jari Kairajärvi: ”TES on yhdessä sopimista, ei sanelua”

Sisälogistiikan tiiminvetäjä Jari Kairajärvelle liitto merkitsee välittämistä, voimaa, tukea ja turvaa. Pääluottamusmiehenä hän voi tarjota muille sitä selkänojaa ja olkapäätä, jota hän itsekin liitolta saa.

Ylöjärveläisen 40-vuotiaan Jarin työelämä starttasi heti peruskoulun jälkeen. Työ vei mennessään, kun olisi pitänyt käydä kouluja, joten koneenasentajan ammattitutkinnon hän suoritti vasta vanhemmalla iällä.

– Töitä olen tehnyt siellä sun täällä ja vähän kaikkialla, kuten koulunkäyntiavustajana, kahvipaahtimon työntekijänä, maahantuontiyrityksen laskuttajana sekä varastotöissä ja myynnissä. Tekstiiliteollisuuden automaatiojärjestelmiä tein myös ulkomailla, mikä oli hyvin silmiä avaava kokemus, Jari kertoo.

Venäjällä ja Baltiassa Jarin silmiin pisti niin työturvallisuusmääräysten kuin työntekijöiden arvostuksen puute, Kanadassa eri ihmisten eriarvoisuus, kun valkoihoiset olivat kravatit kaulassa johtotehtävissä ja etnisen taustan omaavat hanttihommissa tai kun työntekijät ruokailivat porraskäytävissä ja toimihenkilöt ravintoloissa. Japanissa huomiota herätti väestön hierarkkisuus ja eri tasoilla työskentelevien arvostus.

– Silloin ymmärsin, että Suomi on oikeasti hyvä maa tehdä töitä, Jari sanoo.

”Nuorta Jaria vietiin kuin pässiä narussa”

Viimeiset 15 vuotta Jari on tehnyt koneenasennushommia ja logistiikan työtehtäviä Pirkanmaalla. Avant Tecno Oy:n hommissa on mennyt viimeiset seitsemän vuotta sisälogistiikan tiiminvetäjänä ja pääluottamusmiehenä.

– Nykyisellä työpaikallani asiat sujuvat hyvin, mutta aiemmissa paikoissa ei ole aina ollut niin. Työelämään on mahtunut räikeää alipalkkausta sekä riitoja päivärahoista ja ylityökorvauksista. Nuorta Jaria vietiin joskus kuin pässiä narussa. Kun totuus sitten selvisi, koin tulleeni huijatuksi. Silloin päätin, ettei muuten huijata enää, Jari tuumii.

– En vain osannut hakea apua. Vaikka kotona opetettiin arvostamaan työntekoa, liitoista ei puhuttu koskaan eikä politiikasta muutenkaan. Jos olisin tiennyt liitoista aiemmin, olisin välttynyt monilta ongelmilta. Työelämätietoutta pitäisi saada jo peruskoulutasolle.

– Teollisuusliittoon ymmärsin liittyä vuonna 2008, kun taantuman myötä alkoi nousta esiin uhka lomautuksista. Tuli huoli toimeentulosta ja kiinnostuin ensimmäistä kertaa elämässäni liiton jäsenyydestä ja työehtosopimuksista, joista en ollut aiemmin edes kuullut.

”Yleissitova työehtosopimus sen olla pitää”

Teollisuusliitto merkitsee Jarille paljon: tukea ja turvaa, heikomman osapuolen oikeuksien puolustamista, solidaarisuutta, välittämistä ja voimaa. Liitto antaa selkänojan, johon voi nojata sekä vastavoiman rahan valtaa vastaan. Liitto antaa äänen myös sille hiljaiselle kaverille siellä tehtaan nurkassa.

– Jos yritämme kukin pärjätä omillamme ja annamme työnantajan järjestäytyä ja päättää asiat puolestamme, ei siitä mitään tule. Emme voi vain luottaa työnantajan hyväntahtoisuuteen.

– Järjestäytymisasteen ylläpito on elintärkeää koko ammattiyhdistysliikkeen ja sitä kautta koko työväen oikeuksien kannalta. Kuka pitää niiden nuorten Jarien ja Sarien ja kypsempien Karien ja Marien puolta, jos työehtosopimusten yleissitovuus menetetään?

– Työnantajakentästä löytyy hyviä työpaikkoja, mutta valitettavasti myös niitä vähemmän hyviä. Olemme työnantajan armoilla ja mielivallan alla, ellei meiltä löydy vähimmäisehtoja takaavaa yleissitovaa työehtosopimusta. Harvassa firmassa osataan paikallisesti kirjoittaa oma työehtosopimus.

– TES tarkoittaa työsuhteen vähimmäisehtoja, ennustettavuutta ja vakautta, oikeudenmukaisuutta ja yhdessä sopimista, ei sanelua. Olen omaan TESsiini tyytyväinen ja pystyn elämään sen kanssa paremmin kuin ilman sitä.

”Ai että elämää ilman liittoa?”

Jari kokee saavansa liitolta paljon ja on miettinyt paljon sitäkin, mitä hän voi itse antaa liitolle.

– Annan liitolle sitoutuneen jäsenen, joka ei julkisesti kritisoi liiton toimintaa eikä siten syö liiton uskottavuutta. Voin antaa aikaani ja osallistua tahollani yhteisen hyvän tavoitteluun, Jari sanoo.

– Ilman liittoa luottamushenkilönä toimiminen olisi sula mahdottomuus. Tietysti me työkaverit työpaikallamme olemme se liitto, mutta emme me keskenämme saisi riittävää painoa sanallemme, jotta työnantaja oikeasti kuuntelisi, mitä meillä on sanottavaa.

– Jos en kuuluisi liittoon, en voisi olla työpaikkani pääluottamusmies ja minulla olisi mitä ilmeisemmin huomattavasti enemmän aikaa kaikkeen muuhun. Mutta intohimo edunvalvontaan on syvällä. Toisten auttaminen ja työkavereiden puolien pitäminen palkitsee, Jari hymyilee.

Aktiivisuus liittolaisena on iän ja jälkikasvun myötä hieman laskenut, jos sitä verrataan aikoihin, jolloin Jari Metallin Nuorena kolusi jokaisen tapahtuman ja kurssin. Enää ei riitä aika eikä energia. Ehkä sitten taas, kun lapset kasvavat.

”Olen linkki lattian ja konttorin välillä”

– Silloisen työpaikkani pääluottamusmies väsyi jatkuviin yt-neuvotteluihin ja ilmoitti lopettavansa. Kun kukaan muu ei noussut ehdokkaana esiin, ilmoitin olevani käytettävissä. Vuosi taisi olla 2009 tai 2010, ja sen jälkeen se on ollut menoa, Jari kertoo.

Luottamusmiehen tehtävää Jari pitää monipuolisena. Hän edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa sekä pyrkii olemaan se henkilö, jonka puoleen työntekijöiden on helppo tulla puhumaan kaikesta, mikä mieltä painaa, eli olla se tuki, turva ja olkapää, mitä liitto hänelle itselleen edustaa.

Olen linkki lattian ja konttorin välillä. Tietysti pitää ottaa huomioon myös yrityksen tarpeet, esimerkiksi punnita, kuinka paljon voin tulla päätöksissä työnantajaa vastaan ja pitää rajani. Tehtävänäni on mahdollistaa yritykselle kasvun mahdollisuudet tuotannon puolesta ja huolehtia siitä, että osa kasvusta sataa työntekijöiden laariin. Pitää myös hillitä työnantajan kasvusuunnitelmia siten, ettei kukaan työntekijä kuormitu liikaa työtaakan alle. Näistä saan ne kiksit.

”Viitta ojossa, häntä koipien välissä”

Pääluottamusmiehenä ensiarvoisen tärkeää on Jarin mukaan tuntea työehtosopimus.

– Työnantaja saattaa välillä toimia TESsin vastaisesti. Minä käyn näissä tapauksissa työnantajan puheilla ja kohteliaasti korjaan harhatiedon. Välitän TESsin pykälän, jotta jatkossa osattaisiin toimia oikein. Tämä vaatii tiettyä pelisilmää. Minun tyylini ei ole rähjätä, vaan ohjata ja opastaa.

– Tietysti minäkin teen virheitä ja tulkitsen asioita väärin. Onneksi minulla on pitkän luottamusmiesuran ansiosta laaja verkosto liiton suuntaan enkä epäröi vahvistaa oikeaa tulkintaa aluetoimistolta. Kun kehtaa itse nostaa käden pystyyn virheen merkiksi, työnantajankin pystyy.

– Välillä on tullut pataan. Olen lähtenyt viitta ojossa juttusille ja tullut häntä koipien välissä takaisin. Kaikki ei aina mene ihan niin kuin olisi kuvitellut tai halunnut, joten turpaan saannin jalo taito on ollut hyvä oppia.

”Jokainen askel vie aina eteenpäin”

Erimielisyyksien ja epäselvyyksien kohdalla Jari näkee roolinsa sovittelijana. Kun kaksi eriävää mielipidettä kohtaavat, niissä on usein tunnetta mukana. Silloin pitää olla tuntosarvet herkkänä, kuunnella puolueettomasti eri näkökannat, tarkistaa pykäliä ja katsoa tilannetta sopivalta etäisyydeltä.

– Luottamusmiehen hommassa parasta on toisten auttaminen. Suurta mielihyvän tunnetta tarjoilee pitkään jatkuneiden neuvottelujen läpisaanti työntekijöitä miellyttävällä tavalla. Se hetki, kun työnantaja on saatu vakuutettua, että oma ehdotus on kokonaisuuden kannalta parempi kuin työnantajan pöytään tuoma.

– Asioista on moneksi. Kyse voi olla työajan muutoksista, palkankorotuksista tai vaikkapa uudesta vesipisteestä tuotannon tiloihin. Jokainen askel, pieni tai suuri, on aina eteenpäin, Jari toteaa.

Mikä on sinun TES-sanasi?

– Haluaisin korostaa sanaa työrauha. Kukin voisi maistella, miltä se maistuu, mitä positiivisia tai negatiivisia mielleyhtymiä se saa aikaan? Olisiko tämä sellainen asia, josta kaikkien olisi hyvä pitää kiinni, Jari pohtii.

– Vaihtoehtoisesti sanani voisi olla luottamusmiessopimus. Itse uskon, että on työntekijöiden ja työnantajan etu, kun työpaikoilta löytyy osaava ja liiton kouluttama luottamusmies.

Palaa sivun alkuun ↑
”Työelämää parannetaan pienin askelin, kun pidetään huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista”, Justine Bitka sanoo. Kuva Lauri Eriksson

Justine Bitka: ”Ilman liittoa ja TESsiä ei olisi hyvä olla”

Puuseppä-artesaani Justine Bitka arvostaa työehtosopimusta, koska ilman sitä moni asia olisi paljon huonommin. Paremman työelämän nimissä pääluottamusmies haluaa myös ”Tehdä Eväitä Seuraaville”.

Juvalla asuva 27-vuotias Justine on kotoisin Latvian Serenesta. Peruskoulun jälkeen Suomeen kotiutuneen Justinen tie vei ensin elintarvikevalmistajan oppiin ja töihin meijeriin, mutta kun työt loppuivat, Justine lähti opiskelemaan puuseppä-artesaaniksi Mikkeliin.

– Koulun kautta löysin koulutustani vastaavan työpaikan kotimaisia erikoiskalusteita valmistavasta erikoispuusepäntehtaasta Sisuwood Oy:stä Juvalta. Kun tykkäsivät minusta, sain vakituisen työpaikan. Olen työskennellyt koneistajana ja nyt kasausvastaavana, Justine kertoo.

– Tykkään työstäni, jossa saan tehdä käsillä. On myös kiva, että koti ja työpaikka ovat lähekkäin.

”Teollisuusliittoon? Miksipä ei!”

Teollisuusliitto tuli Justinen elämään vuonna 2015, kun työpaikan pääluottamusmies haki uusia jäseniä.

– Silloisen pääluottamusmiehen kanssa tuli puhetta, että kiinnostaisiko liittoon liittyminen, kun työpaikkakin oli vakituinen. Ajattelin heti, että miksipä ei.

– Mielestäni liiton toimintaan on hyvä saada lisää nuoria, koska kokeneempi sukupolvi eläköityy. Itse aktivoiduin liittoelämästä niin, että ehdotin itseäni pääluottamusmieheksi vuonna 2018, kun vaalit olivat tulossa. Tulin valituksi, ja tässä sitä nyt mennään, Justine kertoo.

– Pääluottamusmiehenä pidän huolta työntekijöiden eduista. Niitä ei välttämättä aina tunneta eikä niistä paljon edes puhuta. Kaikkia asioita ei ole aina osattu hoitaa ihan reilusti, joten tehtävässäni mietin niin työkaverina, sovittelijana kuin neuvottelijana, mikä voisi olla työpaikallamme paremmin. Kyse voi olla isoista tai pienistä asioista. Olen käynyt liiton koulutuksissa ja oppinut paljon.

”Työelämää parannetaan pienin askelin”

Kun kokemusta työelämästä on karttunut, Justinesta tuntuu, että elämä olisi outoa ilman työehtosopimusta. Yhdessä sopiminen on hyvän työelämän elinehto.

– Työelämää parannetaan pienin askelin, kun pidetään huolta työntekijöiden eduista ja oikeuksista. Pääluottamusmiehenä yritän vastata esiin tuleviin kysymyksiin, selvittää ja kehittää työntekijöiden edustajana asioita yhteistyössä työnantajan kanssa. Ja jos en jotain tiedä, voin koska tahansa kysyä apua liiton aluetoimistosta. Liitto edustaa vahvaa luottoa yhteisen hyvän tekemiseen.

– Haluan auttaa muita aina kuin voin. Se tuntuu hyvältä. Koronan takia en ole vielä päässyt pääluottamusmiehenä toimimaan niin aktiivisesti kuin haluaisin, osallistumaan tapahtumiin ja tapaamaan ihmisiä, mutta sekin aika tulee vielä.

”Liiton kautta emme ole yksin”

Jos liittoa ei olisi, moni asia olisi Justinen mielestä varmasti paljon huonommin.

– Ei olisi hyvä olla ilman liittoa ja TESsiä. Jos olisimme omillamme, olisimme heikoilla jäillä. Liiton kautta asiat ovat ehdottomasti paremmin. Saamme sieltä turvaa ja yhteisvoimaa. Liitto on merkittävä apu kaikille, koska liiton kautta emme ole yksin. Työnantajan hyvän tulee näkyä myös työntekijöiden hyvänä.

Työn touhussa ja kesken työpäivän Justine haluaa nostaa vielä esiin asian, josta jokainen työntekijä voisi olla tänä päivänä kiitollinen:

– On hienoa, että työt jatkuvat ja tulevaisuuskin näyttää hyvältä.

Mikä on sinun TES-sanasi?

– Minun TES-sanani voisi muodostua sanoista Tee Eväät Seuraaville, eli vien pääluottamusmiehenä apua, tukea ja näkemystä eteenpäin, jotta kenenkään ei tarvitse aloittaa nollasta. Mitä paremmat eväät meillä on, sitä parempaa työelämää olemme rakentamassa.

Palaa sivun alkuun ↑
”Liitto on tuki ja turva, ja sen huomaa etenkin silloin, kun työelämässä tulee eteen ongelmia. Ilman liittoa olisimme heikommassa asemassa”, Väinö Achrén sanoo.

Väinö Achrén: ”Mieti, mitä elämä olisi ilman TESsiä”

Pakkaaja-asentajaoperaattori Väinö Achrén luottaa ammattiliiton joukkovoimaan ja yhteistyöhön. Teollisuusliitto on tuonut elämään turvaa ja vakautta sekä koulutusta ja kollegoja.

Orion Oyj:n lääketehtaalla Salossa työskentelevä 30-vuotias Väinö opiskeli peruskoulun jälkeen merkonomiksi Loimaalla ja suoritti meijeristin elintarvikealan perustutkinnon Hämeenlinnassa.

– Lukioon en aikanaan halunnut, kun lukeminen ei oikein kiinnostanut enkä olisi pärjännyt, Väinö sanoo.

Yksi vuosi nuoren miehen elämästä hurahti armeijan vihreissä Säkylässä. Työelämän kokemusta on sittemmin karttunut myös taksikuskin hommissa.

– Kun Orionin Salon tehtaalle tuli paikkoja auki vuonna 2013, hakijoina oli satoja ex-nokialaisia. Laitoin oman hakemukseni menemään ja tulin valituksi. Aluksi opeteltiin töitä Turun tehtaalla, mutta kun Salon tehdas avattiin maaliskuussa 2014, siirryttiin sinne. Noin kahdeksan vuotta on pakkaaja-asentajaoperaattorin hommissa jo hurahtanut, Väinö kertoo.

”Liitto tuo joukkovoimaa ja joukkopainetta”

Väinö liittyi ammattiliiton jäseneksi syksyllä 2013. Ennen Teollisuusliittoa hän oli jo kuulunut MVL:ään ja TEAMiin, joten ammattiliittoelämä oli jossain määrin tuttua.

– Ihan omatoimisesti olen lähtenyt mukaan, mutta kotoa olen saanut kipinän. Äiti on toiminut Tehyn alaisen ammattiosaston puheenjohtajana ja sitä kautta tutuiksi ovat tulleet ammattiyhdistysasiat ja erilaiset käsitteet, kuten yleissitovuus, ansiosidonnaiset päivärahat, lomarahat ja vaikkapa pekkaset.

– Liitto edustaa minulle joukkovoimaa ja joukkopainetta päättäjien suuntaan. Liittolaisina olemme vahvempia kuin yksin. Työehtosopimukset edellyttävät yhdessä tekemistä porukalla, sillä harvalta löytyy taitoa työehtoihin liittyvistä asioista itsekseen lähteä sopimaan.

”Ilman liittoa kaikki eivät tulisi kuulluiksi”

Teollisuusliitto on tuonut Väinölle turvan ohella paljon muutakin, kuten hyviä koulutuksia ja kollegoihin tutustumista. Väinö on suorittanut mm. sihteerikurssin ja osallistunut nuorisotoimintaan.

– Koulutukset ovat tärkeitä, jotta pysyy kartalla maailman menosta ja voi päivittää osaamistaan. Liiton kautta löytyy apua silloinkin, kun oma pääluottamusmies ei osaa vastata, Väinö sanoo.

Teollisuusliittolaisena Väinö on halunnut viedä liittoasiaa eteenpäin oppilaitoksiin, kuten Paimion metsäkouluun ja Salon ammattikouluun. Oppilaitosyhteistyö on myös tärkeä uusien jäsenten rekrytointikanava.

– Olen esimerkiksi kertonut opiskelijoille, että liitto on ainoa organisaatio, joka neuvottelee heidän työehtosopimuksensa. Ilman TESsiä moni asia olisi toisin jo pelkästään palkkaa ajatellen: Suomessa ei ole minimipalkkaa, vaan laissa taidetaan puhua ns. kohtuullisesta korvauksesta.

– TES on tärkeä. Voi olla, että ilman sitä tekisimme 12-tuntistä työpäivää seitsemänä päivänä viikossa viiden euron tuntipalkalla. Ennen liittoja elämä oli pitkälti tuollaista. Ilman liittoa kaikki työläiset eivät tulisi kuulluiksi eikä meillä olisi pekkasia tai sairausajan palkkaa. Nämä asiat eivät ole mitään itsestäänselvyyksiä.

”Mieti, mitä elämä olisi ilman TESsiä!”

Väinö toimii Salon Teollisuustyöntekijöiden sihteerinä toista vuotta. Viime vaaleissa hänet valittiin ensimmäiseksi varatyösuojeluvaltuutetuksi.

– Liiton toiminnassa motivoi se, että pääsen vaikuttamaan asioihin. Voin vaikuttaa esimerkiksi siihen, mitä tapahtumia tai koulutuksia ammattijärjestö järjestää. Kun porukka eläköityy, mukaan tarvitaan nuorempaa sukupolvea, joten haluan kantaa oman korteni kekoon. Itse olen kasvanut maatilalla, jossa olen oppinut vanhemmiltani, ettei raha kasva puussa.

– Voi olla vaikeaa lähteä sopimaan itsenäisesti kaikista niistä asioista, joista työehtosopimuksissa yhdessä sovitaan. Paikallinen sopiminen voi tarkoittaa heikompaa palkkausta ja heikompia etuja ja oikeuksia. Kannattaa vakavasti miettiä, mitä työelämä olisi ilman TESsiä, Väinö pohtii.Väinö pitää paikallista sopimista valtakunnallisen yleissitovan työehtosopimuksen sijaan haastavana.

Teksti Sari Okko

Palaa sivun alkuun ↑

PALAA PÄÄSIVULLE →