Teollisuusliitto: Ostovoima vahvistuu palkankorotusten ansiosta
Teollisuusliitto arvioi ostovoiman jatkavan vahvistumistaan tänään julkaistussa Talouden ja Työllisyyden näkymät -julkaisussaan.
Hinnat ovat Suomessa nousseet Iranin sodan myötä. Hintojennousu ei kuitenkaan ole ollut poikkeuksellisen nopeaa. Vuodenvaihteen jälkeen eri ennustelaitokset ovat korottaneet omia inflaatioennusteitaan 0,5 prosenttiyksikköä tai hieman enemmän.
Esimerkiksi valtiovarainministeriö ennustaa 2 prosentin inflaatiota kuluvalle vuodelle. Hintojen noususta huolimatta palkkojen ostovoima kasvaa vähintään 1,5 prosenttia tänä vuonna.
Ostovoima kohenee
Ostovoiman parantuminen selittyy vain yhdellä asialla: työehtosopimusten palkankorotuksilla. Esimerkiksi metalliteollisuudessa palkkoja nostettiin maalis-huhtikuussa 2,3 prosenttia yleiskorotuksena ja 0,6 prosenttia yrityskohtaisena eränä.
– Ostovoimakuoppa täyttyy mutta aiemmin ennakoitua hitaammin. Teollisuuden tuotantotyötekijöiden osalta ostovoima saavuttaa alkuvuoden 2021 tason vuoden 2027 aikana, selvittää Teollisuusliiton pääekonomisti Timo Eklund.
Teollisuusliiton pääluottamusmiehille tehdyn suhdannekyselyn perusteella yritykset ovat saaneet tilauksia, joten työtä ja tulosta on alkanut syntyä.
– Iranin sota ei ole ainakaan toistaiseksi pilannut teollisuuden suhdannekäännettä. Jo tällä hetkellä erityisesti metalliteollisuudessa menee hyvin ja jatkossa tahdin voi odottaa kiihtyvän. Tilauskirjat täyttyvät tällä hetkellä vauhdikkaasti, Eklund sanoo.
Suurtyöttömyys jatkuu
Työllisyystilanne jatkuu Suomessa heikkona ja monien kohdalla töiden jatkuminen on epävarmaa. Tämä heijastuu myös kotitalouksien haluihin kuluttaa. Vaikka palkat ovat nousseet, säästäminen on yleistynyt ja isoimpia hankintoja on lykätty.
– Suomessa on suurtyöttömyys. Työttömyysaste oli maaliskuussa 10,5 prosenttia. Eurostatin tilastot osoittavat, että meillä työttömänä olevien osuus työikäisistä on EU-maiden korkein. Elokuusta 2025 asti työttömyysaste on pysytellyt yli 10 prosentissa, toteaa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
Maaliskuussa työttömyysaste oli korkein Päijät-Hämeessä, peräti 15,6 prosenttia. Myös Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Kymenlaaksossa työttömyysaste on lähes yhtä korkea.
Koska työttömyysaste selittyy uusilla irtisanomisilla ja työttömyysjaksojen pitkittymisenä. Uudet irtisanomiset ovat kohdentuneet etenkin julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin työtekijöihin.
Toukokuun 2026 Talouden ja Työllisyyden näkymät -diasarjan löydät täältä.
Lisätietoja:
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- pääekonomisti Timo Eklund