Lehtonen: Suomessa toimiva teollisuus tukee ilmastopolitiikkaa

Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen nosti valtuustopuheessaan esille ilmastonmuutoksen. Parasta ilmastopolitiikkaa on, että teollisuus toimii Suomessa, ja ilmastotavoitteita on kiristettävä siten, että ne kohtelevat kilpailijamaita samalla tavalla, sanoi Lehtonen. Lisäksi hän puolusti työmarkkinoiden kolmikantaista päätöksentekoa, jonka hyödyllisyys suomalaiselle yhteiskunnalle tuli taas selvästi esiin irtisanomislain yhteydessä.

Lehtonen totesi, että ilmastonmuutoksesta keskustellaan tällä hetkellä enemmän kuin ikinä, ja hyvästä syystä.

– On päivänselvää, että emme halua ilmaston enää lämpenevän ja nykymenoon on tultava muutos. Maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen asteeseen on laajasti hyväksytty tavoite. Ilmastopolitiikan tuleekin olla maailmanlaajuista ja tehokasta, on tavoiteltava ilmastonmuutoksen torjumista.

Keinojen on kuitenkin oltava kestävällä pohjalla. Toistaiseksi on usein ollut niin, että EU on tehnyt muutoksia eturintamassa, jolloin EU:n ja Suomen teollisuus joutuvat kärsimään kilpailuhaitoista, vaikka suomalainen teollisuus on jo nyt ilmastovaikutuksiltaan maailman puhtaimpien joukossa.

– Pahimmillaan tästä seuraa, että tuotantokustannusten nousun vuoksi teollisuutta siirtyy pois Suomesta maihin, joissa ei noudateta yhteisiä sopimuksia ja joissa saatetaan käyttää huonompitasoista teknologiaa, sanoi Lehtonen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyy myös viime aikoina puhetta herättänyt metsäpolitiikka. Biotalous tarjoaa Suomen teollisuudelle mahdollisuuksia uusiin työpaikkoihin. Keskustelun ongelmana on osin ollut, että Suomi nähdään irrallisena siitä, mitä Euroopassa tai maailman tasolla tapahtuu.

– Meillä metsiä hoidetaan kestävästi. Tänä vuonna hakkuumäärät ovat 74 miljoonaa kuutiota, kun metsät kasvavat 104 miljoonaa kuutiota. Hakkuita voidaan lisätä kestävästi noin 80 miljoonaan kuutioon vuodessa, ja edelleen metsämme toimisivat merkittävänä hiilinieluna. Poliittinen huutokauppa hakkuumääristä pitää lopettaa, sillä metsien hyödyntäminen ja ilmastovelvoitteet voidaan Suomessa hyvin yhdistää.

Työmarkkinasyksyä Lehtonen kuvasi erittäin kuumaksi. Maan hallitus on Suomen Yrittäjien avulla tehnyt runsaasti työtä, jotta ennustettavuus, sopimisen kulttuuri ja yhdessä tekeminen vaikeutuisivat yhteiskunnassa. Ammattiyhdistysliike on onneksi toiminut hallituksen vastavoimana ja osoittanut, että solidaarisuutta löytyy.

– Saimme kovan väännön ja painostustoimien avulla irtisanomislain tekstistä pois luottamussuhteen heikentymisen irtisanomisen syynä ja tarkan henkilömäärän, jolla työntekijät olisi jaettu kahteen kastiin heidän työsuhdeturvansa vahvuuden mukaan. Maamme hallituksen jääräpäisyys asiassa oli kummallista, erityisesti siksi, että useat asiantuntijatkin pitivät esitystä huonona, ihmetteli Lehtonen.

– Suuri kiitos kuuluu kaikille teille aktiiveille ja jäsenille, jotka olette olleet mukana vastustamassa Sipilän hallituksen mielivaltaista ja epätasa-arvoista politiikkaa!

Lehtonen arvioi, että vaikka kolmikannan toimivuutta ja olemassaolon oikeutusta on jälleen kyseenalaistettu, syksyn tapahtumat pikemminkin osoittavat yhteisen sopimisen tarpeellisuuden.

– Työmarkkinajärjestöjen ”viisikko” istui alas ja alkoi tehdä esitystä hallitukselle irtisanomislakikiistassa. Kolmikantaisuus näytti jälleen toimivuutensa ja paikkansa suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä.

Politiikan suunnanmuutos on kuitenkin välttämätön, jotta nykyhallituksen tarjoama kylmä kyyti palkansaajille saadaan loppumaan.

– Nyt tarvitaan sitä, että politiikasta aletaan puhua entistä enemmän työpaikoilla, turuilla ja toreilla. Tähän työhön tarvitsemme jokaista meistä, vetosi Lehtonen.