Työllisyys ei kohene itsestään
Työllisyyden hoitamisessa katse kohdistuu nyt kuntien toimiin ennen ja jälkeen kuntavaalien. Tämän vuoden alusta kunnat vastaavat työllisyys- ja työvoimapoliittisista toimista. Heti alkuvuonna on käynyt selväksi, että työllisyyspalvelujen ja -toimien rahoitus ei ole riittävä.
– Kuntavaalit voivat muuttaa kurssia työttömien kannalta parempaan, mikäli päättäjiksi valitaan aktiivisen työvoimapolitiikan kannattajia. Kuntapäättäjiltä työllisyyden kohentaminen vaatii taloudellisia panostuksia ja reippaita toimia. Tolkullisia tukitoimia ja työllistämisohjelmia kaivataan, selvittää tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Työttömiä ja lomautettuja nyt Suomessa alalla kuin alalla koulutustasosta riippumatta. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista selviää, että tammikuussa työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 325 800. Heistä kokonaan työttömänä oli 295 200 ja kokoaikaisesti lomautettuna 30 600.
Tammikuussa on suhdanne- ja kausityöttömiä tullut lisää. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut ja rakennetyöttömyys syventynyt entisestään. Yhtämittaisesti vähintään 1 vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli tammikuussa yhteensä 112 300 eli 20 600 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Teollisuuden työllisyystilanne paranee
Helmikuussa Teollisuusliiton jäsenten työttömyys pysytteli tammikuun tasolla: työttömänä oli noin 6 800 liiton jäsentä. Kokoaikaisia lomautuksia oli lähes tuhat vähemmän (-966) kuin tammikuussa. Myös osa-aikaiset lomautukset vähenivät (-488) kuukaudessa.
Teollisuudessa työllisyys paranee uusien tilausten myötä aloittain eri vaiheisesti. Teollisuusliittolaisten työllisyydessä on nähtävissä jo merkkejä paremmasta.
– Suunta on selvä. Ensin lomautusten määrä vähenee ja sitten tarjolla on työtä työnhakijoille. Vaikeimmin työllistyvien kohdalla pitää kuitenkin miettiä kannustavia ratkaisuja, toteaa Anttila.
Teollisuudessa vauhti kiihtyy
Tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotanto lisääntyi tammikuussa. Työtaistelut jarruttivat kasvua jonkin verran. Teollisuusliiton Suhdannekyselyn (1/2025) viesti on selkeä: synkän loppuvuoden 2024 jälkeen tuotantomäärät ovat selkeästi kääntyneet kasvuun. Samaa viestiä tuovat myös työnantajajärjestöjen kyselyt.
Tuotannon noustessa myös työllisyys kohenee. Hyvä uutinen teollisuusliittolaisille on se, että vientikysyntä on piristymässä.
– Kilpailukyky ei ole esteenä teollisuuden kasvulle, sillä solmittujen palkkaratkaisujen myötä kilpailukyky pysyy nykyisellä korkealla tasolla. Ostovoimakuopan täyttyminen piristää hieman kotimarkkina-aloja. Teollisuusliiton jäsenten työpaikoilla on selkeästi enemmän vipinää kuin vielä vuodenvaihteessa, toteaa erikoistutkija Timo Eklund.
Teollisuusliiton Talouden ja työllisyyden näkymät -diasarja ilmestyy kuukausittain.
Maaliskuun 2025 diasarjan löydät tästä.
Lisätietoja
- tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila
- erikoistutkija Timo Eklund