Puheenjohtaja Riku Aalto: Meidän on keskityttävä paremman työelämän rakentamiseen

Teollisuusliiton liittokokous on koolla Tampereella 22.–24.5. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto otti tänään 22.5. kantaa liittokokouksen avajaispuheenvuorossaan muun muassa hallitusneuvotteluihin.

Liittokokous linjaa tulevaa

– Jäsendemokratia on jälleen puhunut ja liittokokousedustajat ovat kokoontuneet tänään tänne Tampere-taloon poikkeuksellisen vahva jäsenistön mandaatti takanaan. Täällä teemme tilinpäätöksen päättyneestä viisivuotiskaudesta, mutta ensisijaisesti linjaamme tulevaa.

Aallon mukaan liittokokousvaalit tuovat esiin ammattiliiton luonteen suuria ihmisjoukkoja liikuttavana kansalaisjärjestönä:

– Sillä sitä me olemme, emme vain jokin yhteiskunnan instituutio. Vai mitä muuta kuin kansalaistoimintaa ja demokratiaa parhaimmillaan on se, kun yli 1 500 ihmistä asettuu ehdolle liittovaaleissa ja tuhannet ihmiset työpaikoilla ympäri Suomea keräävät nimiä heidän valitsijayhdistyksiään varten. Sen jälkeen nämä tuhannet aktiivit käyvät työpaikoilla kymmeniä tuhansia keskusteluita, joilla sitoutetaan jäsenet äänestämään liittokokousvaaleissa.

– Tuhannet ja taas tuhannet teollisuusliittolaiset ovat siten aktivoituneet toimimaan ja osoittaneet sitoutumisensa jo ennen kuin yhtään ääntä annetaan tai lasketaan. He lähtevät liikkeelle, koska he haluavat puolustaa teollisuuden työntekijän arvostusta ja kunnioitusta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Myös äänestysaktiivisuus nousi erittäin korkeaksi. 43,2 prosentin äänestysaktiivisuus vain työelämässä olevien jäsenten ollessa äänioikeutettuja on ay-vaalien sarjassa poikkeuksellinen.

– Tätä voi pitää merkittävänä osoituksena uuden Teollisuusliiton yhtenäisyydestä ja siitä, että jäsenemme kokevat liiton omakseen, Aalto kiitteli.

– Hyvät ystävät, tänään kokoontuessamme yhdessä tänne, on demokratian juhlapäivä!

Ammattiyhdistysliikkeen solidaarisuuden ja yhtenäisyyden juhla

Aallon mukaan kansainvälisen kilpailun kiristyminen, ylikansalliset tuotantoketjut ja suuryritysten toiminta vaatii myös Teollisuusliitolta kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä ja tehostamista.

– Kansainvälinen talous vaikuttaa muutenkin toimintaympäristöömme. Energiakriisi, sitä edeltänyt komponenttipula, globaalien logistiikkakustannusten kasvu, seuraavaksi mahdollisesti Yhdysvaltojen pankkikriisi ja Ukrainassa käytävästä sodasta aiheutuvat häiriöt kansainväliseen talouteen näkyvät Suomessa ikävinä yllätyksinä työpaikoilla. Tuotanto saattaa pysähtyä, tilaukset peruuntua, tehdään lomautuksia ja pannaan porukkaa pihalle.

Samalla Aalto muistutti, kuinka paljon hyvää kansainvälisen kaupan vapaus Suomelle tuottaa.

– Meidän on mahdollista hyödyntää korkea osaamisemme ja viedä pienenä maana oman erikoistumisemme mukaisia tuotteita lähes minne tahansa koko maailmassa. Vastaavasti Suomi voi tuoda helposti raaka-aineita ja tuotteita, joita emme itse pysty valmistamaan. Nämä hyödyt tuntuvat usein itsestään selviltä ja normaaleilta osilta arkista aherrusta, joten huomaamme tämän kansainvälisen verkottuneisuuden vasta, kun se ei enää toimi.

Varoituksen sana hallitusneuvottelijoille

– Edellä mainittuja kysymyksiä pohditaan tällä hetkellä varmasti myös Säätytalolla, jossa Petteri Orpon johdolla oikeistopuolueet nyt neuvottelevat uudesta hallituksesta. Julkisuuteen keskusteluista on tihkunut tietoa vain ripotellen.

Aallon mukaan selvää on joka tapauksessa ainakin kaksi asiaa.

– Oikeistopuolueet hakevat niin talouden kasvun vahvistamista kuin merkittäviä leikkauksia julkisiin menoihin. Tavoitteet voivat tosin osin olla ristiriidassa ja siksi haluan lähettää muutaman varoituksen sanan tai ystävällisin neuvon Säätytalon puolueille.

– Ensiksi, vaikka julkista taloutta tasapainottavia toimia on tehtävä, teknisestä taantumasta ei pidä ajautua itseaiheutettuun lamaan liian kovilla tai etupainotteisilla sopeutustoimilla. Tarpeelliset toimet tulee jaksottaa koko vaalikauden ajalle ja varmistaa, että Suomen talous kääntyy syksyllä pois taantumasta. 2010-luvun finanssikriisiä seurannut pitkittynyt talouden heikko tila johtui ainakin osittain liian laajasta ja väärin ajoitetusta menosopeutuksesta. Toivottavasti näistä virheistä on otettu opiksi.

– Toiseksi, olemme energiakriisin seurauksena suuren teollisen murroksen keskellä. Irtautuminen fossiilisista polttoaineista ja pyrkimys omavaraisuuteen keskeisillä teollisuudenaloilla on käynnistänyt siirtymän, joka on tuomassa Suomeen kymmenien miljardien eurojen investoinnit yksityisellä rahalla. Tämä piristysruiske tulee toteutuessaan voimistamaan Suomen talouden ja työllisyyden kasvua merkittävästi etenkin teollisuudessa. Talouden vahvistuminen ja työllisyysasteen nousu ovat parhaita keinoja myös julkisen talouden tasapainottamiseen, Aalto ohjeisti hallitusneuvottelijoita.

Aalto myös varoitti puheessaan hallitusta tekemästä sellaisia toimia, jotka johtaisivat edellä mainittujen investointisuunnitelmien peruuntumiseen tai kohdistumiseen muihin maihin. Hänen mukaansa on selvää, ettei energiasiirtymä Suomen osalta voi toteutua pelkästään julkisilla investoinneilla, etenkään kun valtiontaloutemme kamppailee syvän rakenteellisen alijäämän kanssa.

– Tässä työntekijäpuolen viesti on yhtenevä maan mahtavimpien vuorineuvosten kanssa. Huomasin iloksen, että Helsingin Sanomien hieman yli kuukausi sitten haastattelema Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lähetti täysin samat terveiset tulevalle hallitukselle.

– Herlin myös toivoi, että teollisuuden uudistumisesta ja investointien saamisesta Suomeen löytyisi hallitusta ja oppositiota yhdistävä tarina. Voin vilpittömästi sanoa, että Teollisuusliitto haluaa olla tällaisessa tarinassa mukana.

Aalto pitää tärkeänä, että Suomen päätösvallasta omien metsiensä käytön osalta pidetään kiinni.

– Puun ja metsän hyödyntäminen on tärkeä osa suomalaisen teollisuuden nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Suomalainen metsäteollisuus monipuolisine sivuvirtoineen kytkeytyy kiinteäksi osaksi myös muita teollisuuden haaroja, muun muassa petrokemian teollisuutta, kuten hyvin tiedämme.

”Meidän on entistä vahvemmin keskityttävä paremman työelämän rakentamiseen”

Aalto arvioi, että työmarkkinajärjestelmä tulee elämään yhtä myrskyisää muutoskautta kuin viimeisten viiden vuodenkin aikana.

– Tähän mennessä on onnistuttu työnantajapuolelta lähinnä repimään alas aiempia rakenteita ja lopettamaan yhteistyön muotoja. Teknologiateollisuudessa työnantajapuoli jakautui kahdeksi yhdistykseksi, joista toinen tekee yritysten edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista, toinen työmarkkinasopimuksia.

Allon mukaan käytännössä mikään ei lopulta muuttunut.

– Yritykset arvioivat tilanteen ja valitsivat yleissitovuuden – toki Teollisuusliiton järjestö- ja muiden painostustoimien saattelemana.

– On väistämätöntä, että tarvitsemme valtakunnallisia työehtosopimuksia Suomessa jatkossakin. Niiden on huomioitava kunkin sopimusalan erityispiirteet sekä palkkaukseen että muihin työehtoihin liittyen. Samalla on kuitenkin löydettävä jotkin yhteiset pelisäännöt sille, miten sopimusruljanssia kokonaisuudessaan pyöritetään. Tämä ainoastaan korostuu, jos viimeisen vuoden aikana nähdyn inflaation ja nousevien korkojen yhdistelmä toistuu tai haluamme poistaa tulonjakoon pesiytyneitä epäkohtia.

Aalto arvioi, että työnantajat haluavat jatkossakin siirtää sopimista joissakin asioissa yhä enemmän yritys- ja työpaikkatasolle. Samalla ne haluavat hänen arvionsa mukaan kuitenkin pitää kiinni täysin keskitetystä palkkakoordinaatiosta.

– Lienee selvää, ettei tämä yhtälö ole sellaisenaan mahdollinen. Kun vastapuolella on vahva tahtotila, mutta ei käytännön suunnitelmaa, ammattiyhdistysliikkeenä meillä on mahdollisuus linjata, mitä asioita me haluamme sopia työpaikoilla ja mitkä meille ovat asioita, jotka pitäisi sopia sopimus- ja liittorajat ylittävästi.

– Meidän on entistä vahvemmin keskityttävä paremman työelämän rakentamiseen. Siinä kysytään myös kykyä tarjota vastapuolelle ratkaisuja kysymyksiin, joihin he eivät itse osaa vastata, Aalto linjasi.

Teollisuuden työntekijöiden työ on hyvinvointivaltion edellytys

Aalto kantoi puheessaan huolta teollisuudessa tehtävän työn ja teollisuustyöntekijöiden heikentyneestä arvostuksesta.

– Puhutaan siitä, kuinka työn kautta toteutetaan arvoja ja unelmia. Myös teollisuusliittolaiset toteuttavat arvojaan ja unelmiaan työnsä kautta. He hankkivat elannon pöytään perheilleen. Mahdollistavat lapsilleen harrastukset ja itsenäistymisen. Pitävät rattaat pyörimässä, valot päällä ja takaavat sen, että meillä on varaa tähän hyvinvointiyhteiskuntaan. Sitä ei saa päästää unohtumaan.

Hän totesi, että teollisuuden työn arvostuksen ja kunnioituksen vahvistaminen on Teollisuusliiton ja teollisuusliittolaisten tehtävä.

– Jos me emme pidä ääntä teollisuuden työntekijöiden puolesta, kuka sen sitten tekee?

Aalto kantoi huolta myös nuorten haluttomuudesta hakeutua teollisille aloille johtavaan koulutukseen, mikä näkyy työpaikoilla pulana ammattitaitoisesta työvoimasta.

– Ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen ja tutkintojen lyhentäminen lähettää sen viestin, että kyse on vähäarvoisemmasta osaamisesta ja vähemmän arvokkaista taidoista, hän sanoi.

– Samaan aikaan teollisuuden yritysten rekrytoinnit ja jopa epätoivoisia muotoja saava osaajien etsintä kertoo, että teollisuuden ammattilaisia tarvitaan kaikilla toimialoilla ympäri koko suomenmaata. Menestyvä teollisuus ja vientisektori ovat ehdoton edellytys sille, että turvaamme hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja saamme myös julkisen talouden tasapainoon.

Hiljainen hetki poisnukkuneille

– Kaikki viime liittokokouksessa kanssamme olleet ja liittokokouskaudella luottamustehtävissä toimineet eivät enää ole keskuudessamme. Haluan tänään lausua muutaman sanan heidän muistonsa kunnioittamiseksi ja kiittää erityisesti heitä työstä yhteisen liikkeemme eteen.

– Olipa roolimme ja luottamustehtävämme liitossa mikä tahansa, se on aina palvelutehtävä toisten, vertaistemme auttamiseksi. Moni meistä vuodattaa näihin tehtäviin enemmän itsestään kuin tavalliseen työsuhteeseen tai muuhun yhdistystoimintaan. Se on kunnioitettavaa, mutta myös raskasta. Moni polttaa kynttilää molemmista päistä ja kantaa muidenkin murheita taakkanaan.

– Työntekijöiden arjen parantamiseksi tehty työ on usein näkymätöntä työtä. Te tiedätte, kuinka raskasta se on, vaikka työpaikoilla se otetaankin joskus itsestäänselvyytenä. Meille läsnä oleville liikkeen ja työntekijöiden eteen tehty työ on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

– Yhtä lailla kuin ihmisen elämä päättyy kuolemaan, on muiden elämän kuoleman jälkeen kuitenkin jatkuttava. Parhaiten kunnioitamme pois nukkuneiden tovereidemme muistoa jatkamalla heidän työtään uutterasti, vastuksia pelkäämättä.

Liiton strategia asettaa liittohallitukselle ja liiton päivittäistä työtä johtaville toimintaraamit

Aalto toivoi puheessaan liittokokousedustajilta, että nämä paneutuisivat valiokunnissa vakavasti ammattiosastojen esityksiin sekä esitykseen Teollisuusliiton strategiaksi.

– Jotta voi käydä arvokeskustelua, istua neuvottelupöytään ja tarjota suuntaa Suomen työmarkkinoille ja yhteiskuntapolitiikalle, oman kompassin on oltava kunnossa. Siinä avainasemassa on tässä liittokokouksessa hyväksyttävä liiton strategia tulevalle viisivuotiskaudelle. Strategia asettaa liittohallitukselle ja liiton päivittäistä työtä johtaville ne raamit, joiden puitteissa toimimme. Sieltä tulevat myös ne painopistealueet, joihin liiton halutaan keskittyvän.

Aalto kertoi, että strategiatyötä on tehty liiton kehittämisyksikön ohjauksessa ja siihen ovat ottaneet osaa sadat liiton jäsenet sekä liiton omat asiantuntijat kaikista yksiköistä.

– Tämän prosessin kautta on liittokokoukselle tuotu käsiteltäväksi niin hyvin liiton jäsenten kantoja edustavan ja tulevaisuuden haasteisiin vastaavan strategiaesitys kuin ylipäätään on mahdollista tehdä. Strategiaesitystä täydentävät vielä ne lähes tuhat ammattiosastojen kautta tullutta liittokokousaloitetta, joihin on vastattu osana strategiaa.

Aalto epäili joidenkin voivan ajatella, että vastaaminen strategiassa vähentää liittokokousaloitteen merkitystä, mutta hänen mukaansa se päinvastoin nivotaan nyt osaksi sitä asiakirjaa, jonka perusteella liittoa johdetaan.

– Strategia mahdollistaa teille nyt linjan näyttämisen seuraavaksi viideksi vuodeksi, millaisiin sopimisen malleihin ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin ammattiliitto haluaa suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja työväenliikettä viedä. Olette toden teolla paljon vartijoina ja haluan, että koette täällä tämän vastuun täyden painon, jotta teemme sen mukaisia päätöksiä ja lähdemme täältä takaisin arkisiin ympyröihin ja työpaikoille sitoutuneena siihen, mitä olemme täällä Tampereella päättäneet.

– Toivon, että käymme liittokokouksen päätettävänä oleviin asioihin, edessä olevaan keskusteluun menneestä kaudesta ja liiton tulevan linjan määrittämiseen avoimin mielin ja tarmokkaalla otteella. Toivotan valiokunnille ja niiden puheenjohtajille viisautta ja rohkeutta tehdä oikeita päätöksiä.

– Näillä sanoilla avaan Teollisuusliitto ry:n 23. varsinaisen liittokokouksen!