1. Pohjoismainen työmarkkinamalli on vahvuus
1.1. Palkansaajien toimeentulo tukee talouskasvua
Suomen talouskasvu on ollut jo pitkään liian hidasta. Kasvua on pyritty vauhdittamaan työmarkkinatoimilla, joiden seurauksena työntekijöiden asema, työsuhdeturva ja toimeentulo ovat heikentyneet. Luvattuja työpaikkoja ei näillä toimilla ole kuitenkaan syntynyt, vaan Suomessa on suurtyöttömyys.
Työntekijöiden etuuksiin ja työehtoihin kohdistuva heikennyslinja on epäonnistunut. Kestävä kasvu edellyttää suunnanmuutosta: sen on rakennuttava työn, osaamisen ja työntekijöiden kunnioittamisen varaan.
Työmarkkinoilla ongelmia voidaan onneksi ratkaista myös sopimalla. Teollisuusliitto on ollut rakentamassa työehtosopimusratkaisuja. Näiden sopimusten avulla kurotaan umpeen hintojen noususta aiheutunut ostovoimakuoppa kilpailukyky säilyttäen. Tämä osoittaa, että ammattiliitoilla on keskeinen rooli tasapainoisen talouskehityksen ja reaaliansioiden vahvistamisessa. Kun palkansaajien toimeentulo on turvattu, se tukee koko talouden kasvua.
Ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella ratkaisuja ja parantaa työehtoja on kavennettu, mikä näkyy työmarkkinoilla kiristyneenä ilmapiirinä ja lisääntyneinä työriitoina. Vaarana on, että Suomi menettää yhden tärkeimmistä kilpailueduistaan: vakaat ja ennakoitavat työmarkkinat. Luottamuksen palauttamiseksi työntekijöiden ja työntekijäpuolen vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettava.
Työperäinen hyväksikäyttö on noussut vakavaksi ja laajasti tunnistetuksi ongelmaksi. Ilmiö koskettaa niin Suomessa jo pitkään työskennelleitä kuin uusia työntekijöitä ja ulkomailta Suomeen tulevia.
Suomi tarvitsee lisää työvoimaa väestön ikääntyessä. Työperäisen maahanmuuton hyväksyttävyys rakentuu sille, että suomalaisia työehtoja ja lakia noudatetaan kaikkiin työntekijöihin yhtä lailla. Tämän periaatteen noudattamisessa on merkittävästi parantamisen varaa. Työehtojen polkemisesta ja hyväksikäytöstä on tullut arkipäivää myös lukuisilla teollisuuden toimialoilla. Muutosta tarvitaan – ei pieniä paikkauksia, vaan laajaa ja johdonmukaista kokonaisuutta, joka muuttaa vääristyneet toimintatavat pysyvästi paremmiksi.
Työelämän kehityksen rinnalla katse on käännettävä vahvemmin talouskasvun peruslähteeseen: teollisuuteen. Kasvu syntyy työstä tehtaissa, konepajoissa ja tuotantolaitoksissa eri puolilla maata. Teollisuus muodostaa talouden selkärangan. Teollisuus tuo vientituloja ja työllisyyttä ja luo perustan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle.
Ilman uudistuvaa ja kasvavaa teollisuutta Suomen talous ei kykene palaamaan kestävälle kasvu-uralle. Siksi teollisten työpaikkojen määrän kasvattaminen on asetettava keskeiseksi tavoitteeksi.
Kansainväliset jännitteet ja pitkittynyt sota Euroopassa lisäävät epävarmuutta, mikä heijastuu investointeihin ja talouden ennakoitavuuteen. Samaan aikaan ilmastonmuutos, vihreä siirtymä ja teknologinen murros – kuten tekoäly ja robotisaatio – muuttavat tuotantoa ja työn sisältöä. Muutos avaa merkittäviä mahdollisuuksia uuteen teolliseen kasvuun, mutta vain, jos Suomi kykenee vahvistamaan teollista pohjaansa ja uudistamaan tuotantoaan määrätietoisesti.
Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää määrätietoista teollisuuspolitiikkaa sekä työntekijöiden aseman huomioimista muutoksen keskellä. Teollisuusliitto esittää tässä ohjelmassa konkreettiset keinot, joilla Suomi voidaan kääntää kestävän kasvun, paremman työelämän ja vahvan luottamuksen tielle.
1.2. Työmarkkinoita vahvistettava sopimusperusteisesti
Pohjoismainen työmarkkinamalli yhdistää ainutlaatuisella tavalla työelämän ja sopimusjärjestelmän. Itsenäisinä työmarkkinaosapuolina työntekijä- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat palkoista, työehdoista ja työoloista työehtosopimuksia, joita voidaan soveltaa kattavasti. Tätä sopimuspohjaista mallia täydentää lainsäädäntö, joka tunnustaa työntekijän aseman heikompana osapuolena ja turvaa työntekijöiden oikeudet neuvotteluissa.
Pohjoismaissa työntekijöiden järjestäytymisaste on ollut perinteisesti korkea. Kattavat työehtosopimukset ja korkea järjestäytymisaste ovat paitsi vakauttaneet työmarkkinoita myös auttaneet ennakoimaan muutoksia. Nämä tekijät ovat talouskasvun lisäksi taanneet myös kilpailukyvyn ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan.