3. Harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjuminen
3.1. Kriminalisoidaan palkkavarkaus
Suomessa työnantaja voi tavoitella taloudellista hyötyä siten, että maksaa työntekijöille liian alhaista palkkaa. Tämä tapahtuu työehtosopimuksen, työsopimuksen tai lain vastaisesti. Teollisuusliiton kantana on, että kyse on tällöin palkkavarkaudesta. Kuitenkaan edes laajamittainen palkkaukseen liittyvä hyväksikäyttö ei ole Suomessa rikos. Puutteellinen seuraamusjärjestelmä ruokkii ilmiön laajuutta.
Teollisuusliitto esittää alipalkkauksen eli palkkavarkauden erillistä kriminalisointia, jolloin palkan tai sen osien tahallinen maksamatta jättäminen olisi rikos. Kriminalisointi madaltaa puuttumiskynnystä, selkeyttää rangaistavuuden edellytyksiä ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Vastaava kriminalisointi on voimassa Norjassa.
Petteri Orpon hallituksen esittämät kriminalisoinnit kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta työelämässä ovat askel eteenpäin. Ne eivät kuitenkaan poista tarvetta sille, että alipalkkaus kriminalisoidaan.
| Teollisuusliitto esittää: |
|---|
| Kriminalisoidaan palkkavarkaus rikoslaissa siten, että palkan tai sen osien tahallinen maksamatta jättäminen on rikos. Rangaistuksena palkkavarkaudesta on sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta, törkeissä tapauksissa enintään kuusi vuotta. |
3.2. Ammattiliitoille ryhmäkanneoikeus
Työntekijät ovat haavoittuvassa asemassa, jolloin heillä ei ole mahdollisuutta huolehtia oikeuksistaan. Vaikka työnantajan laiminlyönnit ja hyväksikäyttö olisivat ilmeisiä, moni työntekijä ei uskalla viedä asiaa eteenpäin. Erityisesti suurilla työpaikoilla tai työmailla voi kuitenkin olla useita työntekijöitä, joista jokaisen työoloja ja työehtoja on poljettu samalla tavalla.
Teollisuusliitto esittää, että ammattiliitoille myönnetään ryhmäkanneoikeus. Tämä tarkoittaa, että liitto voi nostaa kanteen työntekijän puolesta. Samalla ryhmäkanneoikeus pitää laajentaa työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin, jotta liitto voi tarvittaessa ajaa useamman työntekijän asiaa samalla kanteella. Ryhmäkanteella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä se ohjaisi työnantajaa korjaamaan epäkohdat ilman oikeudenkäyntiä.
| Teollisuusliitto esittää: |
|---|
| Myönnetään ammattiliitoille kanneoikeus ja laajennetaan ryhmäkanneoikeus työlainsäädäntöä koskeviin oikeusjuttuihin. |
3.3. Tiukennetaan ja laajennetaan tilaajavastuuta
Suurilla teollisilla työpaikoilla ja työmailla pääurakoitsijat teettävät valtaosan työstä pilkkomalla urakat aliurakoitsijoille. Pitkät alihankintaketjut mahdollistavat työnantajavelvoitteiden laajamittaiset laiminlyönnit ilman, että niihin voidaan kohdentaa valvontaa. Ongelmiin on mahdotonta puuttua, koska pääurakoitsija ei ole vastuussa alihankintaketjujen väärinkäytöksistä ja laiminlyönneistä. Viranomaisilla ei puolestaan ole resursseja valvoa ja tutkia alihankintaketjuja.
Teollisuusliitto esittää ketjutusten rajoittamista ja tilaajavastuun ulottamista koskemaan koko alihankintaketjua. Tilaajavastuun tulee kattaa niin palkanmaksuun kuin työehtoihin liittyvät velvoitteet. Lisäksi tilaajan olisi selvitettävä, ovatko sopimuskumppanin palveluksessa työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden työluvat kunnossa.
Muutosten myötä työnantajavelvoitteiden laiminlyönteihin ja hyväksikäyttöön puuttuminen helpottuu merkittävästi, kun urakan tilaaja joutuu kantamaan vastuun työmaansa valvonnan laiminlyönneistä.
| Teollisuusliitto esittää seuraavaa: |
|---|
| Tiukennetaan tilaajavastuulakia siten, että rajoitetaan alihankintaketjujen pituutta ja ulotetaan tilaajavastuu koko alihankintaketjuun. Vastuu koskisi myös palkanmaksua ja työehtojen noudattamista. |
| Korotetaan tilaajavastuulain laiminlyöntimaksun enimmäis- ja vähimmäiskorvauksia merkittävästi. |
3.4. Kynnysrahat kuriin
Kynnysraha tarkoittaa työntekijältä erikseen perittyä maksua työpaikan saamisesta ja järjestämisestä. Kynnysrahan periminen on Suomessa kiellettyä. Kiellosta huolimatta ilmiö on rantautunut suomalaisille työmarkkinoille. Ilmiö liittyy erityisesti työperäiseen maahanmuuttoon ja on vakava työelämän hyväksikäytön muoto.
Kynnysrahan periminen sitoo työntekijän velkasuhteeseen jo ennen työn alkamista. Velkaantunut työntekijä on altis hyväksymään lainvastaisia työehtoja, alipalkkausta ja kohtuuttomia työaikoja, sillä työn menettäminen vaarantaa työntekijän toimeentulon ja oleskeluoikeuden Suomessa. Kynnysraha vääristää työmarkkinoita ja murentaa yritysten välistä reilua kilpailua, kun osa yrityksistä siirtää rekrytointikustannuksia työntekijöiden maksettaviksi.
Nykyiset rangaistusasteikot ovat liian lieviä, eivätkä tästä syystä muodosta riittävää pelotetta kynnysrahan perimiselle. Rangaistusten tuntuva kiristäminen on välttämätöntä, jotta toimijoille välittyy selkeä viesti: kynnysmaksujen perimistä ei hyväksytä missään olosuhteissa.
| Teollisuusliitto katsoo, että: |
|---|
| Työnvälityksen maksukiellon rikkomisesta tulee määrätä ankarampia rangaistuksia, kuten esimerkiksi liiketoimintakieltoja. |
| Luodaan lainsäädännöllinen perusta sille, että Maahanmuuttoviraston Enter Finland -asiointipalvelu on monikielinen ja saavutettava. Tämä vähentää välikäsien käytön tarvetta ja kynnysrahojen perimisen riskiä myös lähtömaissa. |
3.5. Laajennetaan veronumeron käyttö uusille toimialoille
Rakennusalalla ja telakkateollisuudessa ovat käytössä veronumerot työntekijöillä. Näillä aloilla veronumerojen käyttö on koettu hyväksi käytännöksi. Teollisuusliitto katsoo, että veronumero tulee ottaa laajemmin käyttöön teollisuuden alihankintayrityksissä sekä niin sanotuilla riskialoilla.
Riskialoja ovat teollisuuden alihankinnan lisäksi tietyt toimialat. Näitä ovat etenkin toimitilapalvelut, ravintola-, siivous ja kunnossapitoalat, taksiala ja ruokalähettien toiminta. Näillä aloilla esiintyy runsaasti työperäistä hyväksikäyttöä, työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiä ja veronkiertoa. Veronumeron käyttöönotto tehostaa ongelmiin puuttumista.
| Teollisuusliitto esittää: |
|---|
| Otetaan veronumero käyttöön riskialoilla, joissa ulkomaalaisen työvoiman käyttö on yleistä. |
3.6. Varmistetaan viranomaisten resurssit ja toimivalta
Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja tulee kasvattaa, jotta työperäistä hyväksikäyttöä voidaan kitkeä ja varmistaa rehellinen kilpailu. Tarvittavat lisäpanostukset liikkuvat vuositasolla kymmenissä miljoonissa euroissa. Panostukset tulee nähdä investointina: ne lisäävät valtion tuloja ja vahvistavat sosiaalivakuutusjärjestelmän rahoituspohjaa.
Työsuojeluviranomaisten oikeuksia tulee kasvattaa, jotta viranomaiset voivat saada riittäviä selvityksiä työnantajilta. Valvonnan tehokkuutta on vahvistettava riittävillä hallinnollisilla seuraamuksilla. Lisäksi tulee sujuvoittaa viranomaisyhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Rikoksiin syyllistyvien yritysten rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten liiketoimintakieltoa ja yhteisösakkoa tulee kiristää.
Työrikosten selvittäminen edellyttää poliisin resurssien vahvistamista. Parempi resursointi mahdollistaa myös poliisin toiminnan rakenteelliset muutokset. Poliisin ihmiskauppaan erikoistuneen yksikön tehtävien tulisi kattaa myös työperäiset hyväksikäyttörikokset ja muut työrikokset.
| Teollisuusliitto esittää keinoina: |
|---|
| Kasvatetaan verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja poliisin resursseja useilla kymmenillä miljoonilla euroilla vuositasolla. |
| Vahvistetaan työsuojeluviranomaisten oikeuksia saada selvityksiä työnantajilta ja tehostetaan valvonnan tehokkuutta hallinnollisilla seuraamuksilla. |
| Kiristetään rikoksiin syyllistyvien yritysten rikosoikeudellisia seuraamuksia. Työsuojeluviranomaisella tulee olla oikeus liiketoimintakiellon määräämiseen. |
| Keskitetään työrikosten tutkinta poliisin ihmiskauppaan erikoistuneelle yksikölle. |
3.7. Täsmennetään hankintalakia
Teollisuusliitto esittää hankintasopimuksiin erityisehtoa. Ehtona olisi, että kaikilta julkisen sektorin hankintayksiköiltä edellytetään, että työn teettämisessä noudatetaan kulloisenkin alan työehtosopimusta. Noudattamatta jättämisestä tulee olla riittäviä seuraamuksia. Alihankkijan syyllistyminen vakavaan alipalkkaukseen tulee katsoa pakolliseksi poissulkemisperusteeksi. Palveluhankintojen kilpailutuksessa tekijä valitaan aina parhaan hintalaatusuhteen perusteella. Hankintaviranomaisen on vaadittava palveluhankintojen tarjoajilta tiedot alihankkijoista ja vuokratyövoiman käytöstä.
| Teollisuusliitto esittää hankintalakiin seuraavaa: |
|---|
| Täsmennetään hankintalakia, jotta varmistetaan työehtosopimusten noudattaminen ja estetään hyväksikäyttöön syyllistyneiden yritysten osallistuminen kilpailutuksiin. |
3.8. Pääurakoitsijoille velvollisuus varmistaa työnteko-oikeus
Pääurakoitsijoiden ja rakennuttajien tulee varmistaa, että kaikilla työpaikalla tai työmaalla työskentelevillä ulkomaalaisilla on työnteko-oikeus. Tämän tulee koskea myös alihankkijoiden palveluksessa työskenteleviä. Nyt ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä saatetaan ohjata yrittäjiksi ilman heidän omaa suostumustaan tai ymmärrystään. Toimeksiantajan pitää jatkossa varmistua myös siitä, että EU:n ulkopuolelta tulevalla yrittäjällä on kokoaikaiseen yritystoiminnan harjoittamiseen oikeuttava oleskelulupa. Säännön rikkominen sanktioidaan.
| Teollisuusliitto esittää: |
|---|
| Pääurakoitsijalle asetetaan velvollisuus varmistaa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeus, koskien myös alihankkijoita. |
3.9. Työperäisen hyväksikäytön uhreille taataan mahdollisuus saada oikeutta
Kasvaneet oikeudenkäyntikulut ja prosessikynnyksen nousu ovat merkittävä este sille, että ulkomaalaistaustaiset työperäisen hyväksikäytön uhrit hakevat ja saavat oikeutta. Tätä osaltaan vaikeuttaa puutteellinen suomen tai ruotsin taito. Uhreille on taattava julkinen oikeus- ja tulkkausapu.
Yhdessä ammattiliittojen ryhmäkanneoikeuden sekä viranomaisten toimivaltuuksien ja resurssien vahvistamisen kanssa muutos varmistaisi sen, että alipalkkaus, ylipitkät työpäivät ja muut vastaavat hyväksikäyttötilanteet tulevat ilmi. Näin tapaukset eivät jäisi uhrien pelon tai alisteisen aseman takia selvittämättä. Samalla on varmistettava, ettei uhrin oikeuksien toteutuminen jää kiinni työluvasta ja siihen liittyvistä prosesseista.
| Teollisuusliitto esittää seuraavia toimia: |
|---|
| Taataan oikeus- ja tulkkausapu työperäisen hyväksikäytön uhreille. |
| Tehostetaan UHKE-lupajärjestelmää siten, että työperäisen hyväksikäytön uhri saa lupansa nopeammin ja pidemmäksi ajaksi ja että uhrille järjestetään tuettu työnhakuprosessi. |
3.10. Saatavuusharkinnalla torjutaan työperäistä hyväksikäyttöä
Saatavuusharkinnan tarkoituksena on taata työmarkkinoilla saatavana olevien työntekijöiden mahdollisuus työllistyä. Tämä tarkoittaa sitä, että työtä tulee tarjota ensisijaisesti työttömille työnhakijoille. Vasta tämän jälkeen käy mahdolliseksi etsiä työvoimaa EU:n ulkopuolelta, niin kutsutuista kolmansista maista.
Suomessa tulee työskennellä suomalaisilla työehdoilla. Saatavuusharkinnan tarkoituksena on myös estää työehtojen polkeminen ja muut laittomuudet, jotka liittyvät kansainväliseen työvoiman välitykseen. Saatavuusharkinta tulee säilyttää ja järjestelmää kehittää paremmin toimivaksi, jotta työperäistä hyväksikäyttöä kyetään ehkäisemään tehokkaammin.
| Teollisuusliitto esittää seuraavaa: |
|---|
| Saatavuusharkinta on säilytettävä ja järjestelmää kehitettävä. Tämä tarkoittaa, että työvoima tarjonnan ja kysynnän arvioinnin tulee perustua läpinäkyviin menetelmiin. |
| Saatavuusharkinnan alueellisten työlupalinjausten ja työvoimapula-alojen määrittelyyn tarvitaan yhtenäiset alueelliset kriteerit ja toimintatavat. |
| Työnantajasta ja saatavuusharkintasäännöistä johtuvien kielteisten työlupapäätösten lupa- ja käsittelymaksut siirretään lupaa hakevalta työntekijältä työnantajan vastuulle. |
3.11. Kitketään pakotettuun kevytyrittäjyyteen liittyvä hyväksikäyttö
Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan niin sanotuksi kevytyrittäjyydeksi. Ongelmana on, että työnantaja tekee tämän ilman, että työntekijä on asiassa aloitteellinen tai edes tietää asiasta. Jos työntekijä tekee suorittavaa työtä työnantajan osoittamassa kohteessa, työnantajan määrittämillä ehdoilla sekä vailla mahdollisuutta määrittää omaa palkkaansa yrittäjänä tai ottaa toimeksiantoja muilta työnantajilta, on toimeksiantosuhde aina katsottava työsuhteeksi.
| Teollisuusliitto katsoo, että: |
|---|
| Työnantajalle on langetettava rangaistus ulkomaalaisrikkomuksesta, mikäli työntekijän oleskeluluvalla olevaa henkilöä työllistetään kevytyrittäjänä. Yrittäjällä on oltava yrittäjän oleskelulupa. |
| Toimeksiantajan tulee varmistaa, että EU:n ulkopuolelta tulevilla kolmannen maan kansalaisella on kokoaikaiseen yritystoiminnan harjoittamiseen oikeuttava oleskelulupa. Jos sääntöä rikotaan, siitä seuraa rangaistus. |
| Työsopimuslakia on uudistettava siten, että se estää työsuhteiden naamioimisen yrittäjyydeksi. |
3.12. Rekrytointikiellon käyttöalaa tiukennetaan
Jos työnantaja syyllistyy ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön, työantajalta on estettävä uuden työvoiman rekrytoiminen EU:n ulkopuolelta kolmansista maista. Tähän antaa mahdollisuuden Ulkomaalaislain rekrytointikielto, jota voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin.
Kielto rekrytoida uutta työvoimaa on määrättävä työnantajalle entistä pienemmistä rikkomuksista ja laiminlyönneistä. Rekrytointikieltojen määräaikojen vähimmäis- ja enimmäiskestoja on pidennettävä merkittävästi. Lainsäädäntömuutosten lisäksi ministeriöstä annettavalla ohjeistuksella varmistetaan, että rekrytointikiellot myös otetaan käyttöön laajasti. Päätöksen rekrytointikiellosta voi tehdä, vaikka työnantaja olisi tuomittu teosta myös rangaistukseen.
| Teollisuusliitto esittää: |
|---|
| Hyödynnetään Ulkomaalaislain 187 §:n rekrytointikieltoa laajemmin ja laajennetaan rekrytointikieltojen käyttöalaa merkittävästi. Tavoitteena on estää ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työehtojen polkeminen. |