2. Työmarkkinajärjestelmän kehittäminen
2.1. Uudistetaan sovittelutoiminta ehkäisemään työriitoja
Valtakunnansovittelijan tehtävänä on ratkaista työmarkkinariitoja puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Riippumattomuus osapuolista ja poliittisesta ohjauksesta, sekä koko sovitteluprosessin luottamuksellisuus ovat keskeisiä tekijöitä järjestelmän toimivuuden kannalta.
Tarve sovittelutoimintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen on nyt poikkeuksellisen suuri. Petteri Orpon hallituksen läpiajama ”vientimalli” on johtanut tilanteeseen, jossa riippumattoman sovittelujärjestelmän tavoitteet eivät toteudu. Palkansaajien luottamus järjestelmään on heikentynyt, kun sovittelija joutuu lainsäädännön velvoittamana nojaamaan työnantajapuolen näkemyksiin. Tämä heikentää sovittelun tasapuolisuutta, kiristää neuvotteluja ja lisää lopulta työriitojen määrää.
Teollisuusliitto esittää uudistuksia, joilla vahvistetaan sovittelun riippumattomuutta ja luottamuksellisuutta. Tavoitteena on parantaa työmarkkinoiden vakautta, vahvistaa työriitojen sovittelun onnistumismahdollisuuksia ja vähentää riskiä pitkittyneisiin työtaisteluihin.
| Keinoina Teollisuusliitto esittää seuraavaa: |
|---|
| Uudistetaan valtakunnansovittelijan nimitysprosessi, lisätään sovittelijan hallinnollista riippumattomuutta, varmistetaan sovittelun tasapuolisuus ja suojataan neuvottelutiedot nykyistä paremmin. |
| Perustetaan valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen yksikkö, jonka tehtävänä on luoda riippumaton taloudellinen tilannekuva. Yksikön toiminta resursoidaan riittävällä tavalla ja sille varmistetaan tiedonsaantioikeus aineistoihin ja laskentametodeihin. |
| Työriitalain sovittelua ohjaavaa säännöstä muutetaan siten, ettei sovittelijaa voida sitoa sovintoesityksen antamisessa kriteeristöön, joka on päätetty etukäteen. |
2.2. Korjataan lakko-oikeuden rajoitusten ylilyönnit
Työtaisteluoikeus on työntekijän keskeinen perusoikeus. Työntekijöillä on oikeus puolustaa työehtojaan sekä kehittää palkkaustaan ja työolojaan tilanteissa, joissa neuvottelut eivät riitä. Oikeus työtaisteluun tasapainottaa työnantajan määräysvaltaa sekä lisäksi turvaa sen, ettei työehtoja heikennetä yksipuolisesti. Työtaisteluoikeus vahvistaa myös kollektiivista neuvottelujärjestelmää ja ylläpitää työmarkkinoiden vakautta. Heikomman osapuolen mahdollisuus työtaistelutoimiin kannustaa osapuolia aitoon ja tasavertaiseen vuoropuheluun.
Petteri Orpon hallituksen lainsäädäntömuutosten seurauksena työtaisteluoikeutta on rajoitettu tavalla, joka vaatii välitöntä korjaamista. Teollisuusliiton esittämät ratkaisut eivät pyri kumoamaan kaikkia tehtyjä rajauksia, vaan oikaisemaan niissä ilmenneitä ylilyöntejä. Tavoitteena on turvata vahva ja toimiva työtaisteluoikeus, joka toteutuu lainsäädännön puitteissa ja huomioi yhteiskunnan välttämättömien toimintojen suojaamisen.
| Teollisuusliitto esittää seuraavia toimia: |
|---|
| Selkeytetään tukityötaisteluiden sääntelyä. Rajoitusten tulee kohdistua vain sellaisiin työtaisteluihin, jotka ovat selvästi liiallisia suhteessa niillä tavoiteltuun päämäärään. |
| Muutetaan hyvityssakkoseuraamuksia siten, että työnantajien TES-rikkomusten ja työntekijäpuolen työrauharikkomusten hyvityssakot vastaavat toisiaan. Madalletaan hyvityssakon enimmäismäärä pohjoismaiselle tasolle. |
| Kumotaan laittomaan työtaisteluun osallistumisesta seuraava 200 euron henkilökohtainen sanktio. |
| Rajataan suojelutyötä koskeva sääntely koskemaan vain yhteiskunnan kannalta välttämättömiä toimintoja, eli hengen ja terveyden oikeushyvien suojaamista. |
2.3. Palautetaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvia kuluja. Jäsenmaksujen vähennyskelvottomuus on luonteeltaan verosanktio, joka kiristää tavallisen palkansaajan ansiotuloverotusta. Verovähennysoikeus tukee järjestäytyneiden työmarkkinoiden toimintaa, kun myös työnantajalla on verotukseen liittyvä kannuste järjestäytyä.
Petteri Orpon hallitus poisti työntekijöiltä verovähennysoikeuden vuoden 2026 alusta. Työnantajille ja elinkeinoelämälle verovähennysoikeus jäi rajoitetusti. Yrityskohtaisen työehtosopimuksen solminut yksittäinen työnantaja voi edelleen vähentää verotuksessa täysimääräisesti ne kulut, jotka aiheutuvat työmarkkinatoiminnasta.
| Teollisuusliitto esittää, että |
|---|
| Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus palautetaan täysimääräisesti. |
2.4. Käännetään työehtosopimusten tulkintaetuoikeus työntekijöille
Nykyisin työnantajalla on etuoikeus tulkita työehtosopimusta. Riitatilanteissa noudatetaan työnantajan tulkintaa, kunnes asia on tuomioistuimen päätöksellä ratkaistu. Työnantajan yksipuolinen tulkinta työehdoista aiheuttaa turhia riitoja ja heikentää työntekijöiden luottamusta paikallisessa sopimisessa.
Teollisuusliitto esittää, että tulkintaetuoikeus käännetään työnantajilta työntekijöille. Uudistus lisää tuottavuutta, kun luottamus osapuolten välillä vahvistuu ja paikallisen sopimisen laatu paranee. Tulkintaetuoikeuden kääntäminen voidaan aloittaa järjestäytymättömän työnantajakentän sopimuksista ja työehdoista.
| Teollisuusliiton ehdottaa: |
|---|
| Työehtojen tulkintaetuoikeus käännetään työntekijöille, kun kyse on järjestäytymättömän kentän sopimuksista ja työehtoja koskevista tulkinnoista. |
2.5. Vahvistetaan työehtosopimusten yleissitovuutta
Pohjoismainen työmarkkinamalli perustuu kattaviin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Yleissitovuuden avulla varmistetaan myös se, että järjestäytymättömät työnantajat soveltavat työehtosopimuksia. Nykyiset yleissitovuuden kriteerit eivät turvaa riittävästi työntekijöiden vähimmäisehtoja. Työnantajayhdistyksissä ja työnantajien järjestäytymisessä tapahtuneet muutokset ovat johtaneet siihen, että työehtosopimuksia ja jopa kokonaisia toimialoja on pudonnut yleissitovuuden ulkopuolelle. Näistä syistä yleissitovuuden kriteerien uudelleenmäärittely on tarpeen.
Yleissitovuutta tulee kehittää, jotta työehtojen vähimmäissuoja saadaan vahvemmaksi. Tavoitteena on varmistaa, että yhä useampaa työntekijää koskevat työehtosopimuksen takaamat vähimmäistyöehdot. Työnantajille yleissitovuuden vahvistaminen tarjoaa laeilla säätelyä joustavamman ja toimialakohtaiset tarpeet huomioivan tavan, jolla voidaan turvata vähimmäisehdot.
Yleissitovuuden vahvistaminen edistää osaltaan reilua kilpailua yritysten välillä. Lisäksi se tukee EU:n vähimmäispalkkadirektiivin vaatimuksia työehtosopimusten kattavuudesta.
| Teollisuusliitto esittää seuraavia toimia: |
|---|
| Työehtosopimusten yleissitovuuden kriteereitä muutetaan vahvemmiksi siten, että alan edustavin työehtosopimus voidaan aina vahvistaa yleissitovaksi. |
| Yleissitovuus ulotetaan koskemaan myös toimialoja, joilla ei ole työnantajayhdistystä. |
2.6. Parannetaan paikallisen sopimisen laatua
Työehtosopimusten puitteissa tapahtuva paikallinen sopiminen voi järjestäytyneiden osapuolten kesken olla menestyksekästä. Parhaimmillaan se voi lisätä tuottavuutta ja nostaa työntekijöiden ansiotasoa. Ongelmia syntyy tyypillisesti kuitenkin silloin, kun osapuolten neuvotteluasema tai osaaminen eivät ole yhdenveroisia. Tällöin työnantaja saattaa käyttää paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työehtojen heikentämiseen.
Petteri Orpon hallituksen toimesta paikallista sopimista on laajennettu. Uudistus ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita työllisyyden vahvistumisesta tai tuottavuuden kasvusta. Päinvastoin sen seurauksena työntekijäpuolen luottamus paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin on heikentynyt. Tämä näkyy myös työehtosopimuspöydissä: halukkuus laajentaa paikallista sopimista on vähentynyt.
| Teollisuusliitto esittää luottamuksen palauttamiseksi keinoja, joiden avulla vastataan työntekijöiden huoliin paikallisesta sopimisesta: |
|---|
| Vahvistetaan viranomaistahojen mahdollisuuksia puuttua paikallisten sopimusten epäkohtiin. Tämä onnistuu lisäämällä resursseja sekä tiukentamalla seuraamuksia, mikäli paikallinen sopimus jätetään toimittamatta viranomaiselle. Paikallinen sopimus voi astua voimaan vasta, kun se on toimitettu viranomaiselle. |
| Käännetään paikallisten sopimusten tulkintaetuoikeus työnantajalta työntekijöille. |
| Edellytetään, että paikallisessa sopimisessa noudatetaan työehtosopimusten mukaisia neuvottelumenetelmiä. |
| Turvataan luottamusmiehille oikeus edustaa koko henkilöstöä työpaikoilla paikallisessa sopimisessa. |
2.7. Tunnustetaan luottamusmiehen asema kaikilla työpaikoilla
Työpaikkatason yhteistyössä osaava, sitoutunut ja koulutettu luottamusmies on keskeinen voimavara. Luottamusmies ratkaisee ja ennaltaehkäisee riitoja. Hän neuvottelee sopimuksia ja toimii henkilöstön äänenä kaikissa yhteistoimintaa vaativissa kysymyksissä. Luottamusmies edustaa työntekijöitä ammattiliiton tuella – ja ammattiliitto puolestaan varmistaa, että luottamusmiehellä on valmiudet hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti.
Luottamusmiehen asema perustuu pääosin työehtosopimuksiin. Lainsäädännöllä luottamusmiehen asemaa ei ole erityisesti turvattu. Tämä on johtanut siihen, että osa järjestäytymättömistä työnantajista on kieltäytynyt tunnustamasta henkilöstön valitseman luottamusmiehen asemaa.
Teollisuusliitto katsoo, että luottamusmiehen asemaa on vahvistettava lailla. Mallia voidaan ottaa Ruotsista, jossa luottamusmiehen oikeudet on turvattu erillisellä luottamusmieslailla.
| Teollisuusliitto esittää luottamusmiehen oikeuksien parantamiseksi seuraavaa: |
|---|
| Luottamusmiehen asemaa vahvistetaan lainsäädännössä tunnustamalla oikeus valita luottamusmies työpaikalle, velvoittamalla työnantajaa yhteistyöhön ja toiminnan mahdollistamiseen sekä turvaamalla tehtävän hoidon edellytykset rikosoikeuden uhalla (järjestäytymisvapauden loukkaus). |
| Työehtosopimuksen määräykset säilyvät ensisijaisena suhteessa lakiin. |
2.8. Hyödynnetään tulorekisteriä tehokkaammin
Tulorekisteriin vietävien työntekijän työsuhdetta koskevien tietojen määrää ja pakollisuutta tulee tiukentaa lainsäädäntöä uudistamalla. Nykyisin ei työnantajille ole pakollista viedä tulorekisteriin tietoa siitä, minkä työehtosopimuksen alaista työtä on tehty tai kuinka paljon työtä on teetetty työtunteina. Tulolajien ansaintajaksojen tulisi olla pakollista tietoa. Näiden tietojen merkitseminen pakolliseksi on edellytys kelvollisen palkkatiedon seurantaan. Muutokset edellyttävät lakimuutoksia.
Tulorekisterissä tulee kiristää myös työnantajilta saatavien tulotietojen aikarajoja ja kelpoisuutta. Nyt työnantajat merkitsevät tulorekisteriin palkkatietoja myöhässä, erheellisesti tai vääristeltyinä, mikä estää alipalkkauksen todentamista ja vaikeuttaa valvontaa. Toistuva, tahallinen tai tuottamuksellinen väärien tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin on jäänyt ilman riittäviä seuraamuksia.
Tulorekisterin kehittäminen on yhteydessä myös EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin. Tarkat, luotettavat tulotiedot tulorekisterissä auttavat kehittämään samapalkkaisuutta ja kaventamaan sukupuolten palkkaeroja.
Tulorekisterin käyttöä kehittämällä voidaan entistä tehokkaammin torjua harmaata taloutta, edistää palkkatasa-arvoa sekä ehkäistä työntekijöiden hyväksikäyttöä.
| Teollisuusliitto esittää seuraavia toimia tulorekisterin kehittämiseen: |
|---|
| Säädetään seuraamukset työnantajille, jotka tahallisesti tai toistuvasti antavat virheellisiä tietoja tulorekisteriin. |
| Tulorekisterin tietosisältöä on kehitettävä vastaamaan sosiaaliturvajärjestelmän toimeenpanon tarpeita. Tämä voidaan toteuttaa muun muassa lisäämällä työnantajille tulorekisteriin pakollisesti ilmoitettavia tietoja, kuten työehtosopimukseen liittyvät tiedot sekä erittelyt tehdyistä työtunneista, palkkatiedoista ja poissaolotiedoista. |
| Tulorekisterin tiedonkäyttöoikeus on laajennettava ammattiliitoille. |
| Lisätään lakiin tulotietojärjestelmästä tulonsaajalle mahdollisuus itse luovuttaa tulorekisterissä olevia tulotietoja kolmannelle osapuolelle. |